Kulttuuri ja luovat alat ovat Suomen suurimpia työllistäjiä – näin eri eduskuntapuolueet kasvattaisivat taiteen rahoitusta
Eduskunnan Arkadia-seuran 9.10. järjestämässä Taide luo kasvua – mutta ei ilmaiseksi -tilaisuudessa eduskuntapuolueiden edustajat näkivät taiteen merkittävänä elinkeinoelämän alana.
Taide ja kulttuuri ovat alana kasvaneet vastoin kaikkia taloudellisia ja poliittisia realiteetteja viimeisten vuosien aikana. Kulttuurialat tuottavat Suomen bruttokansantuotteesta 3,6 prosenttia (sis.peliala), eli enemmän kuin esimerkiksi metsätalous tai majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kulttuurialat työllistävät myös enemmän suomalaisia kuin esimerkiksi metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä.
Miksi taidetta ja kulttuuria silti käsitellään politiikassa edelleen puuhasteluna? Milloin se nähdään osana elinkeinotoimintaa, joka saa tarvitsemansa arvostuksen ja rahoituksen?
Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen ehdotetaan ensi vuoden budjettiin 444 miljoonaa euroa.
”Isommalle rahoitukselle on tarve. Menoista 67 prosenttia rahoitetaan nyt veikkausvoittovaroilla. Huomattavasti suuremman osan olisi tultava valtion budjetista”, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Paula Tuovinen.
Tuovinen esittää, että taiteeseen ja kulttuuriin pitää saada vähintään prosentti valtion budjetista. Tämä tarkoittaisi 100 miljoonan euron lisärahoitusta. Tuovinen ajaa valtion apurahajärjestelmän tilalle taiteilijapalkkakokeilua, jotta taiteilijat saataisiin esimerkiksi sosiaaliturvan piiriin ja heidän tulotasoaan nostettua.
Tilaisuudessa viitattiin myös kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen keväällä julkaisemaan taiteen barometrikyselyyn. Viime barometrissa kartoitettiin nuorten taiteilijoiden asemaa. Cuporen tutkija Sakarias Sokka muistutti, että kaksi kolmesta nuoresta taiteilijasta tekee muuta palkkatyötä taiteellisen työn rinnalla, ja että toimeentulo-ongelmat koskevat kaikkia taiteilijoita. Pahinta on niillä aloilla, joilla ei ole työpaikkoja tarjoavia rakenteita: tilanne on heikoin visuaalisten taiteiden alalla.
Kansanedustajat kannattavat prosentin osuutta
Pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa keskustelemassa oli useita eduskuntapuolueiden edustajia. Suuri osa heistä kertoi kannattavansa taiteen ja kulttuurin budjettiosuuden kasvattamista prosenttiin. Vasemmistoliitto esitti tätä aiemmin syksyllä ja Vihreiden taide- ja kulttuuripoliittiseen ohjelmaan tavoite kirjattiin jo keväällä.
Pia Viitasen (sd.) mukaan prosentti taiteeseen valtion budjetista on erittäin perusteltu.
”Kyse ei ole näpertelystä eikä pölysokerista, vaan elinkeinosta. Taiteen ja kulttuurin arvostuksen on näyttävä rahassa”, hän sanoi.
Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen kannatti Taiken taiteilijapalkkakokeilua. Hän kertoi puolueen ajatuksena olevan myös, että perustulo voisi olla taiteilijan toimeentulon pohjana ja käänteisellä tuloverolla saataisiin yksinkertaistettua sosiaaliverotulomallia.
”Myös AV-tuotantotukea pitää ehdottomasti jatkaa ensi kaudella, mielestäni korottaakin”, Kosonen sanoi.
Kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) kertoi, että perussuomalaisten tulevassa kulttuuripoliittisessa ohjelmassa korostetaan taiteilijaeläkkeiden, apurahojen ja työskentelytilojen tarvetta. Hän kehui nykyisen hallituksen tekemää työtä taiteen ja kulttuurin esiin nostamisessa kouluissa.
Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kannatti kaikkea keskustelussa esiin noussutta.
”Kristillisdemokraateilla on kolme panostusaluetta: luovuuskasvatus, luovuuden ilmapiirin rakentaminen ja tavoite saada kulttuurin kieli kansankieleksi”, hän heitti.
Myös kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) oli Laukkasen kanssa ylevillä linjoilla. Hänestä taide ja kulttuuri ovat yhteiskunnan sielu. Elovaara näki alan tulevaisuuden siinä, että monet nuoret hakevat taide- ja kulttuurialalle opiskelemaan.
Kokoomuksen Raija Vahasalon mielestä kulttuuriasiat ovat pirstaloituneet liian moneen ministeriöön. Hänestä on ensiarvoisen tärkeää, että ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistetään.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto kertoi vihreiden kulttuuripoliittisen ohjelman olevan kattava.
”Ajamme kuvataiteilijoille näyttelypalkkiojärjestelmää ja prosenttiperiaatteen laajentamista. Eduskuntaan on myös tulossa säädettäväksi arpajaislaki, jonka toteutuminen tarkoittaisi, että Veikkauksen voitonsaajien tuotot pienenevät. Tämä pitää kompensoida.”
Li Andersson (vas.) sanoi aktiivimallin olevan huono asia taiteilijoille, sillä luovilla aloilla tulonmuodostus on usein sirpaleista. Sosiaaliturvan perustaksi vasemmistoliitto ajaa perustuloa.
”Kulttuuribudjetti on nostettava prosentin tasolle. Vuodesta 2010 saakka se on ollut 0,8 prosenttia. Toivomme kaikkien sitoutuvan tähän”, Andersson linjasi.
Ympäristölle haitallisten alojen yritystukia taiteeseen?
Tuoreen ilmastoraportin innoittamana tilaisuudessa nousi yleisöstä esille kysymys ilmastonmuutoksesta. Kansanedustajilta kysyttiin, kuinka he suhtautuvat ehdotukseen siirtää yritystukia saastuttavilta aloilta luoville aloille.
”Ilmastonmuutos on sellainen vallankumous, että on ymmärrettävä nopeasti, mihin rahat kannattaa siirtää ja kohdistaa. Valtio ei voi enää tukea saastuttavia, ympäristölle haitallisia yrityksiä, joten rahaa luovien alojen tukemiseen vapautuu”, Alanko-Kahiluto vastasi.
”Luovat alat on nostettava metsäteollisuuden ohi”, Vahasalo jatkoi.
Ehkä ensi kevään ilmastovaalit ovatkin myös taidevaalit.
Juttua tarkennettu 23.10.: 3,6% BKT:sta sisältää pelialan.
Eduskunnan Arkadia-seuran tarkoituksena on luoda edellytyksiä kansanedustajien ja kulttuurielämän edustajien väliselle yhteydenpidolle sekä edistää maamme kulttuurioloja, kulttuuripoliittista keskustelua ja jäsenkunnan laaja-alaista kulttuurin tuntemusta. Arkadia-seuran jäseninä on kansanedustajien lisäksi yli kaksisataa kulttuuri- ja taide-elämän vaikuttajaa.