Lakimiehen pöydällä: Millainen on hyvä sopimus?

1.10.2019Kirjoittaja: Aura Lehtonen

Lakimiehen pöydällä -palstan ensimmäisessä osassa perehdytään kuvataiteilijalle tärkeisiin sopimuksiin. Hyvin laadittu sopimus on työkalu, jonka avulla voi kommunikoida, herättää luottamusta ja sopia selkeästi eri rooleista.

Kuvataiteilija kohtaa työssään monenlaisia sopimuksia ja niihin liittyviä neuvottelutilanteita. Tavallisimpia ovat erilaiset näyttelysopimukset, tilaussopimukset, teoksen myyntiä tai välittämistä koskevat sopimukset, tekijänoikeuksiin liittyvät sopimukset tai työskentelytilaa koskevat liikehuoneiston vuokrasopimukset.

Kuvataiteilijaa pyydetään yleensä joko kommentoimaan valmista sopimusluonnosta tai luonnostelemaan sopimus itse. Sopimuksen laatimiseen ja kommentointiin kannattaa käyttää aikaa, sillä puutteelliset sopimukset tai yksittäiset sopimusehdot voivat aiheuttaa yllättäviä seurauksia. Sopimuksen sitovuuden periaatteen mukaan sopimus sitoo silloinkin, kun toinen osapuoli ei sitä enää syystä tai toisesta toivoisi.

Hyvä sopimus ottaa kantaa vastuiden jakautumiseen

Miten sopimus sitten syntyy ja mistä saa sopia? Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti jokaisella on lähtökohtaisesti vapaus päättää siitä, mistä sovitaan, kenen kanssa ja millaisin ehdoin. Sopimuksesta tuleekin käydä ilmi sopimuksen osapuolet ja heidän yhteystietonsa.

Taloudellisestikin merkittäviä asioita voi saada läpi, jos sopimusneuvotteluun panostaa.

Erilaiset vastuut jakautuvat sopimusosapuolten välillä eri tavoin riippuen sopimuksen sisällöstä. Lähtökohtaisesti kuvataiteilija kantaa toimintansa riskit itse ellei asiasta ole sovittu. Sopimuksessa kannattaakin eritellä maksupuolen lisäksi oikeudet ja vastuut.

Olennaista on sopia esimerkiksi kuka vastaa mahdollisesti tapahtuneesta vahingosta. Vastaako teoksen valmistusvaiheessa sen vakuuttamisesta taiteilija, ja siirtyykö vaaran- ja vahingonvastuu tilaajalle, kun tämä on vastaanottanut teoksen? Entä kuka kuljettaa teoksen sijoitus- tai näyttelypaikalle? Onko sopimusluonnoksessa viivästyssanktiota koskeva ehto, jota ei kannata hyväksyä? Julkisen taiteen tilaussopimuksessa kannattaa selventää myös, kuka vastaa teosten perustusten rakentamisesta ja sijoituspaikkojen rakenteiden kestävyydestä.

Taloudellisestikin merkittäviä asioita voi saada läpi, jos sopimusneuvotteluihin panostaa. Neuvotteluissa palkkio kannattaa eritellä ja avata konkreettisesti, mitä sopimuksen toinen osapuoli saa rahaa vastaan. Yksi tapa tuoda raha esille on kysyä: ”Minulle on maksettu vastaavista töistä x euroa. Miltä tämä kuulostaa teidän budjettinne näkökulmasta?” Sopimuksessa on hyvä todeta myös maksuaikataulu ja pitkäkestoisissa projekteissa varautua materiaalien mahdolliseen hinnannousuun.

Varmista, että ymmärrät sopimuksen sisällön

Hyvä sopimus on neuvoteltu yhdessä ja siinä ymmärretään molempien osapuolten tarpeet. Taiteilijalla ei ole velvollisuutta hyväksyä esimerkiksi teoksen tilaajan tai näyttelyn järjestäjän laatimaa sopimusta sellaisenaan. Omia puoliaan kannattaa pitää ja toisen osapuolen ehdottamaan tekstiin saa esittää muokkauksia.

Vaikka sopimus olisi teknisesti pätevä, siitä ei ole paljoakaan hyötyä, jos taiteilija ei tiedä mihin sitoutuu. Epäselvyyksiin ja epämääräisyyksiin saa pyytää selitystä tai parempaa sanamuotoa. Mahdollisessa riitatilanteessa lähtökohtana on sopimusteksti ja sen tulkinta, joten sopimusta kannattaa lukea ulkopuolisen silmin. Mitä jos -testi keskeisistä riskeistä auttaa hahmottamaan ovatko ehdot yksiselitteisiä.

Taiteilijalla ei ole velvollisuutta hyväksyä esimerkiksi teoksen tilaajan tai näyttelyn järjestäjän laatimaa sopimusta sellaisenaan.

Kirjallinen sopimus selventää yhteistyötä

Lain mukaan suullinen ja kirjallinen sopimus ovat yhtä päteviä, mutta suullisen sopimuksen sisällön osoittaminen on usein hankalaa tai mahdotonta. Siksi sopimus kannattaa tehdä aina niin, että siitä jää kirjallinen todiste. Kirjalliseksi todisteeksi riittää jo sähköposti, johon on kirjattu olennaiset, suullisesti sovitut ehdot.

Tekemällä selkeän kirjallisen sopimuksen välttyy useimmilta ongelmilta jälkikäteen. Pyri kuitenkin välttämään turhan pitkiä tai koukeroisia lauseita – liian raskaat sopimukset voivat kääntyä itseään vastaan.

Sopimuksen allekirjoittaminen on usein lähtökohta yhteistyölle. Sopimus vahvistaa luottamusta siihen, että toinen osapuoli toimii ennakoidulla tavalla ja noudattaa solmittua sopimusta. Hyvä sopimus varautuu muuttuviin tilanteisiin ja yllättäviin käänteisiin. Se pystyy jopa vastaamaan kysymyksiin: Mikä voi mennä pieleen? Mitä sitten tapahtuu?

Kuvataiteilijan sopimusmallit Suomen Taiteilijaseuran sivuilla

5 askelta hyvään sopimukseen:

  1. Tee aina kirjallinen sopimus.
  2. Allekirjoita sopimus vasta, kun ymmärrät jokaisen sopimusehdon sisällön.
  3. Yksin sovittu ei ole sopimus. Sopimuksessa huomioidaan kahden osapuolen intressit ja neuvotellaan sopimuksen sisältö.
  4. Muista sopia palkkion ja maksuaikataulun lisäksi oikeudet ja vastuut.
  5. Suomen Taiteilijaseuran lakimieheltä voi pyytää neuvoa sopimuksen muokkaamisessa. Lakimiehen palvelu on tarkoitettu STS:n jäsenliittojen taiteilijajäsenille.

Lakimiehen pöydällä -palstalla Suomen Taiteilijaseuran lakimies Aura Lehtonen ratkoo kuvataiteilijoiden kohtaamia oikeudellisia ongelmia.