Pääkirjoitus: 60 vuotta kuvataiteilijoiden lehtenä

Kuvataiteilijoiden ammattilehti Taiteilija juhlii syksyllä 60-vuotista taivaltaan. Suomen Taiteilijaseuran julkaiseman lehden ensimmäinen numero ilmestyi lokakuussa 1959. Sittemmin julkaisutahti on vaihdellut alkuaikojen yhdestä vuosittaisesta numerosta nykyiseen säännölliseen uutisointiin verkossa.

”Toivomme lehdelle suopeata vastaanottoa”, kirjoitti Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja, taidemaalari Erkki Koponen Taiteilija-lehden ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa lokakuussa 1959.

Taiteilija-lehti perustettiin 60 vuotta sitten Suomen Taiteilijaseuran ja sen jäsenliittojen tiedotuslehdeksi, mutta myös tukemaan kuvataiteilijoiden työskentelyä ja toimimaan alustana ajankohtaiselle kuvataidekeskustelulle.

Lehti perustettiin muutama vuosi sen jälkeen, kun seura oli muuttunut kuvataidejärjestöjen keskusjärjestöksi vuonna 1953. Samalla seuran avoimet kokoukset korvattiin hallituksen suljetuil­la kokouksilla. Muutoksen myötä kuvataiteilijakunnan käymä ammatillinen ja taidepoliittinen keskustelu menetti tärkeän kanavan, jota paikkaamaan seuran hallitus päätti perustaa oman lehden.

Taiteilija-lehden sisältö koostui pitkään seuran tiedotteiden lisäksi esimerkiksi näyttelykutsuista, kilpailuohjelmista ja taiteilijoiden merkkipäivien uutisoinnista. Lehdessä raportoitiin taidekentän tapahtumista eri puolilta maata. Mukana oli myös taiteilijan työhön liittyviä yksityiskohtaisia ohjeita materiaalinkäsittelystä veroilmoituksen tekoon.

Alkuvuosikymmenten Taiteilija-lehtiä selatessa käy nopeasti ilmi, että kuvataidekenttää eniten puhuttavat aiheet eivät ole vuosien saatossa juurikaan muuttuneet. Taiteilija-lehden ensimmäinen päätoimittaja, kuvataiteilija Kaarlo Koroma kirjoittaa vuoden 1961 numerossa: ”Taiteilijain toimeentulo antaa jatkuvaa pohdinnan aihetta. Uusien työskentelyapurahojen aikaansaaminen, valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lisääminen ja työtilaisuuksien hankkiminen ovat kaikki tärkeitä ja pohdittavia kysymyksiä.”

Kuvataiteen edunvalvontajärjestön näkökulmasta kuulostaa aika tutulta.

Lehden 60-vuotiseen historiaan mahtuu lukuisia käänteitä. 1990­-luvun alun laman jälkeen Taiteilijaa uhkasi toistuvasti lakkauttaminen, mutta lehden julkaisua on aina onnistuttu jatkamaan. Suuri uudistus oli siirtyminen lopulta kokonaan verkkoon. Lehti on ilmestynyt sähköisesti vuodesta 2009 alkaen – ensin seuran verkkosivuilla ja vuodesta 2012 alkaen omalla sivustollaan. Samalla kun Suomen Taiteilijaseuran jäsentiedotus on siirtynyt seuran verkkosivuille ja muihin viestintäkanaviin, Taiteilija-lehti on keskittynyt kuvataidealan uutisiin ja ajankohtaisartikkeleihin.

Mikä sitten on Taiteilija-lehden rooli nykypäivänä? Kuudessa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon niin median ja kuvataiteen kentillä kuin yhteiskunnassakin. Uusien taidemuotojen syntyminen, taiteilijan työn muutos työelämän murroksen imussa ja kulttuuripolitiikan aallokot ovat nähtävissä lehden sivuilla. Nykytaiteilijoiden työn ytimessä on taiteen tekeminen kuten 1950-luvullakin, mutta ammattikunta on laajentunut niin määrältään kuin demografialtaan. Taidejournalismin määrä perinteisessä mediassa on tunnetusti kutistunut, mutta toisaalta kulttuurikeskustelua voi käydä kuka tahansa sosiaalisessa mediassa.

Lehden ydintehtävä ei ole juurikaan muuttunut: keskeisintä on yhä kuvataiteilijan työn, taiteilijapoliittisten kysymysten sekä niin alan ilonaiheiden kuin epäkohtienkin esiin nostaminen. Suosituinta sisältöä ovat erityisesti henkilöhaastattelut ja syvemmät kuvataiteen ilmiöitä tarkastelevat artikkelit. Moniäänisyyden ylläpitämiseksi ja keskustelun edistämiseksi lehdessä julkaistaan myös mielipidekirjoituksia vierailevilta kirjoittajilta.

On erityisen arvokasta, että Taiteilija-lehti on kaikkien ilmaiseksi luettavissa verkossa eikä ainoastaan taiteilijajärjestöjen jäsenten tai ylipäätään vain kuvataiteilijoiden saavutettavissa. Esimerkiksi lehden kulttuuripoliittiset aiheet, joiden puuttuminen isojen medioiden vaaliuutisoinnista herätti huomiota viime keväänä, kiinnostavat suuresti muitakin kentän ammattilaisia kuin taiteilijoita. Lehden lukijakunta onkin huomattavasti laajempi kuin maamme ammattikuvataiteilijakunta.

Saavutettavuuden saralla riittää kuitenkin edelleen petrattavaa. Jo lehden kielivalinta sulkee ulkopuolelle osan kenttämme kuvataiteilijakunnasta. Myös valtakunnallinen näkökulma ja kattavuus juttujen sisällöissä on haaste, johon pienillä toimitusresursseilla on vaikeaa vastata. Taiteilija-lehden tulee kuitenkin mennä jatkuvasti eteenpäin ja etsiä näihin kysymyksiin ratkaisuja.

Viime vuonna Taiteilija-lehti ylsi uuteen lukijaennätykseen, kun lehteä luki vuoden aikana yli 44 000 lukijaa. On siis monin tavoin syytä juhlaan.

Mistä aiheista sinä toivoisit kirjoitettavan Taiteilija-lehdessä? Lähetä viestisi päätoimittajalle rosa.kuosmanen@artists.fi.