Kotkassa julkinen taide on kaupunkilaisten ylpeys

29.4.2021Kirjoittaja: Rosa KuosmanenValokuvaaja: Juha Metso
Tapio Junnon teos Aurinkoon katsoja oli ensimmäisiä Kotkan Veistospromenadille hankittuja teoksia. Se valmistui vuonna 2001. Kuva: Juha Metso.

Kotka on julkisen taiteen pioneeri, jonka Veistospromenadista on kasvanut yksi merkittävistä kuvanveistotaiteen kokonaisuuksista Suomessa. Uudessa kulttuuriohjelmassaan kaupunki nimesi kuvataiteen taiteenalaksi, johon tulevina vuosina panostetaan. Taiteilijoiden toivelistalla on erityisesti tiloja taiteen tekemiseen ja esittämiseen.


 

Kotkan keskustassa on suorastaan mahdotonta liikkua kohtaamatta julkista taidetta. Kaupunki onkin yksi julkisen taiteen suunnannäyttäjäkunnista Suomessa ja tunnettu erityisesti Veistospromenadistaan. Yli 20 vuotta sitten käynnistetyn taidehankkeen kautta kaupungin keskustaan on pystytetty yli 50 julkista veistosta.

Pitkä kokemus julkisen taiteen toteuttamisesta oli yksi syy, miksi kaupungin tuoreessa kulttuuriohjelmassa kuvataide valittiin yhdeksi kolmesta taiteenalasta, joihin kaupunki erityisesti haluaa panostaa tulevina vuosina. Viime vuonna julkaistu ohjelma ulottuu vuoteen 2025 asti.

”Kuvataide valikoitui mukaan sen takia, että paikallinen kuvataidekenttä on yksi kaupungin vahvuus, mutta toisaalta Kotkassa on myös paljon kehitettävää, mitä tulee kuvataiteen asemaan”, Kotkan kulttuurijohtaja Tomi Purovaara kuvailee.

Kotkalainen kuvanveistäjä Markku Hirvelä oli perustamassa alun perin Veistoskatu-nimellä tunnettua projektia ja toimi alkuvuosina yhtenä sen kuraattoreista. Nykyään Veistospromenadi on kaupunkilaisten ylpeys, josta Hirvelä saa edelleen säännöllisesti kiittävää palautetta.

”Ihmiset ovat todella iloisia, että kaupunkiin on tehty tällainen satsaus. En ole kuullut veistoshankkeesta vuosien varrella yhtään negatiivista kommenttia.”

Kuvanveistäjä arvostaa erityisesti sitä, miten Kotkaan on muodostunut varsinainen suomalaisen kuvanveistotaiteen näyteikkuna. Ensimmäisiä Veistoskadulle hankittuja teoksia olivat esimerkiksi Tapio Junnon, Kain Tapperin ja Olavi Lanun veistokset. Viime vuosina julkisen taiteen kokonaisuus on täydentynyt esimerkiksi Minna Tuomisen, Olli Mantereen ja Pekka Pitkäsen veistoksilla.

Kuvanveistäjä Markku Hirvelä taustallaan teoksensa Yökulkijat, joka valmistui Kotkan Veistospromenadille vuonna 2007. Kuva: Juha Metso

”Ei tällaisia huippuveistäjien teoskokonaisuuksia joka kaupungissa ole sadan metrin välein”, Markku Hirvelä sanoo.

Hirvelä näkee, että prosenttiperiaatteen edistäminen on kaupungille tärkeä asia, joka luo työtilaisuuksia taiteilijoille. Vieläkin enemmän Hirvelä korostaa sitä, mitä julkinen taide tarjoaa kaupunkilaisille: nähtävää ja koettavaa arkeen. Hänen mielestään julkinen taide on taloudellisesti hyvin edullinen tapa luoda kaupungille lisäarvoa ja kulttuurihenkeä.

”Julkinen taide on ehdottomasti kaupungille vetovoimatekijä, joka luo imagoa kaupungille ja eri kortteleille.”

Nyt Veistospromenadi on toistaiseksi saatu päätökseen. Kotkaan on perustettu vastikään uusi julkisen taiteen työryhmä, joka ottaa jatkossa vastuun julkisen taiteen edistämisestä rakennushankkeissa. Työryhmässä on mukana kaupunginarkkitehti, tekninen johtaja, taiteilijaseuran edustaja ja muita eri toimialojen asiantuntijoita. Seuraavaksi prosenttiperiaatetta hyödynnetään uuden koulun rakennushankkeessa.

”Julkinen taide on ehdottomasti kaupungille vetovoimatekijä, joka luo imagoa kaupungille ja eri kortteleille.”

Tomi Purovaara näkee julkisen taiteen arvon ja roolin kaupungissa merkittävänä. Hän on tyytyväinen, että pitkäjänteinen työ julkisen taiteen parissa jatkuu monialaisen työryhmän kautta. Purovaara ideoi, että seuraavaksi taidetta tulisi viedä myös kaupungin lähiöihin ja kulttuuria vähemmän kuluttavien kaupunkilaisten asuinalueille.

”Taiteella voidaan elävöittää alueita ja osallistaa asukkaita. Se on myös demokraattinen taiteenlaji ollessaan kaikkien saavutettavissa ilman pääsylippua. Parhaimmillaan taide tulee tällä tavoin kaupunkilaisten luokse.”

Uusilla tiloilla lisää taiteilijoita ja taideyleisöjä

Jos julkinen taide on vahvuus, mitkä ovat Kotkan kuvataidekentän kehityskohteet? Kaupungin edustajat ja kuvataidetoimijat laativat yhdessä vuonna 2018 Kotkaan kuvataideohjelman, jossa huomiota kiinnitettiin erityisesti näyttely- ja työtilakysymyksiin. Tomi Purovaara on käynyt Kotkan Taiteilijaseuran kanssa keskusteluja siitä, mitä paikallinen kuvataidekenttä ja kuvataiteilijat kaipaavat.

”Tilakysymys on varmasti akuutein. Tavoite on, että kaupungin olisi mahdollista tarjota työtiloja kuvataiteilijoille keskitetyssä paikassa. Esimerkiksi Kotkan saaren sairaalan käyttöönottoa tähän tarkoitukseen on selvitetty”, hän kertoo.

Kotka ei painiskele asian kanssa yksin. Keväällä 2019 voimaan tulleessa kuntien kulttuuritoimintalaissa edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle määritellään yhdeksi kuntien tehtävistä. Tuoreessa Taiteen ja kulttuurin barometrissä kuntien edustajat kuitenkin näkivät, että se on lain määrittelemistä tehtävistä yksi heikoimmin toteutuvista.

Myös taiteilijoille suunnatun kyselyn perusteella kuntien tuen ei monin paikoin koeta vastaavan taiteellisen työskentelyn tarpeita. Taiteilijoille tärkeimpiä ja toivotuimpia kunnan tarjoamia tukimuotoja olivat työskentelyapurahat, taiteen ostaminen ja tilaaminen sekä työtilojen ja -tilaisuuksien tarjoaminen. Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen toteuttamaan barometrikyselyyn vastasi yli 1 000 taiteilijaa eri puolilta Suomea.

Kotkassa 1980-luvulta asti työskennelleen Markku Hirvelän mielestä taiteilijan näkökulmasta Kotkassa monet asiat ovat hyvin, mutta parantamisen varaa löytyy. Hän arvelee, että uudet ateljeetilat toisivat myös uusia taiteilijoita kaupunkiin. Erityisesti Hirvelä kaipaa lisää työskentelyapurahoja ja kunnollista nykytaiteen näyttelytilaa.

”Kuvataiteilija on sekä juoksupoika että toimitusjohtaja: hän hakee rahoitusta, maksaa teosten valmistamisen ja lopuksi tuottaa ilmaisen näyttelyn ja kulttuuripalvelun kuntalaisille. Apurahat ovat äärimmäisen tärkeitä maassa, jossa taiteen myynti on melko vähäistä.”

”Mutta kyllä Kotkassa on kiva olla taiteilija.”

Kuvanveistäjä Minna Tuomisen teos Tapion tyyny on Kotkan uusimpia julkisen taiteen hankintoja. Teos valmistui Isopuistoon vuonna 2019. Kuva: Juha Metso

Kotkassa toimii arviolta noin 40 ammattikuvataiteilijaa. Kotkan Taiteilijaseuran galleria Uusikuvaa ylläpidetään kaupungilta saatavan pienen avustuksen turvin. Galleria ja taidelainaamo toimivat kaupungin omistamassa tilassa, joka annetaan käyttöön veloituksetta. Näyttelyihin käytettäviä tiloja on myös Merikeskus Vellamossa ja kirjastossa. Hirvelä uskoo, että näyttelytilojen lisäämisestä seuraisi myös enemmän taideyleisöä.

”Itselläni on hyvin positiivinen kuva ihmisten mielenkiinnosta taidetta kohtaan. Kyllä yleisöä riittää, jos on tarjontaa. Tämän kokoisessa kaupungissa pitäisi olla taidemuseo tai ainakin iso, hyvä näyttelyhalli.”

Tomi Purovaara on samaa mieltä, että kuvataiteen näyttelytilat ja avustukset ovat kaupungissa toistaiseksi niukat. Tuoreessa kulttuuriohjelmassa on linjattu, että kulttuuriavustusten kokonaissummaa nostetaan vuosittain. Näyttely-yhteistyötä on hahmoteltu esimerkiksi Porvooseen ja muihin lähikaupunkeihin.

”Tällä hetkellä joudumme apurahoissa jakamaan niukkuutta. Taiteilijoita sparraamalla yritän edistää myös sitä, että rahoitusta tulisi paikalliselle kentälle myös Kotkan ulkopuolelta.”

Hirvelän mielestä julkisen taiteen lisäksi kaupungit voisivat tukea taiteilijoitaan myös kasvattamalla ostomäärärahojaan ja sijoittamalla taideteoksia kaupungin toimistotiloihin. Hän muistuttaa, että taiteilijoilta tehtävillä teostilauksilla on myös kerrannaisvaikutuksia, joita ei ehkä usein ajatella.

”Kuvanveistäjänä käytän jatkuvasti apuna alihankkijoita ja yrityksiä, kuten metallipajoja ja puuseppiä. Ainakin omaan teostuotantooni kuluva raha yleensä jää paikkakunnalle.”

 

Kulttuuritarjonnalla vaikutusta asuinpaikan valintaan

Kotkan kulttuuriohjelmaan on kirjattu 94 toimenpide-ehdotusta, joiden kautta kaupunki pyrkii alaa vahvistamaan. Sen kautta jalkautetaan myös lakia kuntien kulttuuritoiminnasta. Vuonna 2018 tehtyyn kaupunkistrategiaan kulttuuri nimettiin yhdeksi Kotkan painopistealueista. Se antaa myös kulttuurijohtajan työlle selkänojaa.

”Koronavuonna Kotka on pyrkinyt panostamaan kulttuurilaitoksiinsa eikä ole esimerkiksi lomauttanut henkilöstöä tai leikannut kulttuurin rahoitusta. Päinvastoin, kaupunki kasvatti rahoitusosuuttaan Kymi Sinfonietassa, joka on Kotkan ja Kouvolan yhteinen orkesteri”, Tomi Purovaara kertoo esimerkkinä.

Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja Tomi Purovaara. Kuva: Juha Metso.

Purovaaran mielestä Kotkassa on helppoa nähdä kulttuurin kyky lisätä kaupungin elinvoimaa. Kaupungissa on tehty selvitys esimerkiksi suurimman vuosittaisen tapahtuman, Kotkan Meripäivien, alueellisista ja taloudellisista vaikutuksista. Kaupunki panostaa siihen noin puoli miljoonaa, mutta tapahtuman tuomat vaikutukset alueelle ovat noin 15 miljoonaa.

”Hyötysuhde on aika suuri.”

”Kotkan ja monen kaupungin yksi ongelma on se, että nuoret ihmiset muuttavat pois ja väestö vähenee. Myös tämän trendin kääntämisessä kulttuuripalveluiden lisäämisessä voi olla iso rooli”, Purovaara pohtii.

Markku Hirvelän mielestä on selvää, että kulttuuri on iso vetovoimatekijä kaupungille, kun kaupungit kilpailevat asukkaista ja veronmaksajista. Siihen nähden hänestä on parantamisen varaa siinä, miten päättäjät ymmärtävät tai tietävät kulttuurin vaikutukset. Taide nähdään edelleen usein ylimääräisenä kuluna.

”Kun ihmiset harkitsevat, minne haluavat muuttaa, kulttuuri on tärkeä tekijä. Mietitään, saadaanko lapsi hyvään kuvataidekouluun tai onko lähellä kulttuuripalveluita. Henkiset arvot ovat ihmisille tärkeitä.”