Kuntoutuksesta tukea kuvataiteilijan arkeen

Kuvataiteilijoille suunnattu Kiila-kuntoutus antaa taiteilijalle mahdollisuuden vahvistaa omaa hyvinvointia ja työssä jaksamista. Haku seuraavalle kuntoutuskurssille on parhaillaan käynnissä.

Suomen Taiteilijaseura tarjoaa jäsenjärjestöihinsä kuuluville ammattikuvataiteilijoille mahdollisuuden hakeutua ammatillista työkykyä tukevaan Kiila-kuntoutukseen. Kuntoutus on osallistujille ilmainen, ja haku tänä vuonna alkavalle kurssille on parhaillaan käynnissä.

Taidegraafikko Maija Albrecht osallistui kuvataiteilijoiden Kiila-kuntoutuskurssille vuonna 2019. Hän kokee saaneensa kurssilta hyviä käytännön neuvoja kuvataiteilijan työssä jaksamiseen ja tukea niin fyysisiin kuin henkisiin haasteisiin.

”En ensin hahmottanut, että kuntoutus voisi olla mahdollista minun kohdallani. Kuntoutukseen aiemmin osallistunut kollega kuitenkin rohkaisi hakemaan. Kuntoutus auttoi kohdallani paljon. Parasta oli kuntoutusryhmän kohtaaminen ja keskustelut, alun perin ventovieraiden henkilöiden tuki toisilleen”, Albrecht kertoo.

Kaikkiaan puolitoista vuotta kestävän jakson tavoitteena on tarjota osallistujalle mahdollisuus tarkastella omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti sekä vahvistaa työssä jaksamista. Kuvataiteilijan työssä niin fyysinen kuin henkinen hyvinvointi on toisinaan koetuksella. Maija Albrechtilla kuntoutukseen hakeutumista joudutti haastavan elämäntilanteen aiheuttama pitkäaikainen stressi, joka kulutti voimia.

”Kuvataiteilijan työ on joskus hyvin yksinäistä. Itsekritiikki on kovaa ja palautetta työstä saa harvoin. Työergonomia ei myöskään aina ole ihan kohdallaan. Taloudellinen epävarmuus on myös kuormittava tekijä työssämme”, hän kuvailee.

Taiteilijoiden haasteena usein työssä jaksaminen

Työhyvinvoinnin haasteet ovat tuttuja Kruunupuisto Oy:n järjestämän kuvataiteilijoiden Kiila-kurssin kurssivastaava Maarit Tervoselle. Hänen mukaansa kuntoutus tähtää omatoimisuuteen: siihen, että kuntoutuja parantaa arjen valintojen kautta työssä jaksamistaan. Kuntoutuksesta saa ennen kaikkea työkaluja oman tilanteen reflektointiin.

”Kuntoutus on mahdollisuus tarkastella omaa hyvinvointia sekä tunnistaa asioita, joille olisi hyvä tehdä jotain, jotta työssä jaksaminen vahvistuu”, Tervonen sanoo.

Kuntoutus alkaa lähtötilanteen ja tavoitteiden arvioinnilla, jossa jokaisen kurssilaisen kanssa mietitään, mikä omassa elämäntilanteessa kaipaa muutosta. Tilannetta kartoitetaan asiantuntijatapaamisilla, fyysisen kunnon testeillä sekä työkykyä, mielialaa ja elämänlaatua kartoittavilla kyselyillä.

Tervosen mukaan kuvataiteilijoiden työhyvinvoinnin haasteet liittyvät usein taloudelliseen epävarmuuteen, joka vaikuttaa välillisesti myös vireyteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Taiteilijan huolena voi olla, jaksaako fyysisesti ja henkisesti tehdä työtään.

”Taiteilijoiden jaksamista haastaa usein myös kahden työn tekeminen samanaikaisesti. Yksi työ on taide ja toinen on työ, jolla rahoitetaan taiteen tekeminen. Fyysiset haasteet eivät niinkään ole taiteilijoiden suurin ongelma, mutta monilla myös fyysisen kunnon huonontuminen tai kehon oireet ovat yleisiä”, hän kertoo.

Kuntoutukseen osallistuvien työn erityispiirteet huomioidaan kurssin sisällöissä mahdollisimman hyvin. Toisaalta taiteellisen työn muodot vaihtelevat, ja taiteilijoilla voi olla hyvinkin spesifejä haasteita, joita kuntoutuksessa on mahdollisuus pohtia. Esimerkiksi taiteilijan käyttämillä materiaaleilla tai kemikaaleilla voi olla vaikutusta terveydelle.

”Yksilölliset tilanteet tulevat esiin ennen kaikkea Kiila-kuntoutuksen yksilöllisissä tapaamisissa ja ryhmäsessiot käsittelevät yleisempiä ja laajempia työelämän ilmiöitä”, Maarit Tervonen kuvailee.

Esimerkiksi kuormituksen hallinnan keinot ja mielen hyvinvointi ovat perusilmiöitä, joita kuntoutuksessa käsitellään niin henkilökohtaisissa tapaamisissa asiantuntijoiden kanssa kuin yhdessä kuntoutusryhmän kanssa. Se mistä kuntoutujat usein kokevat eniten hyötyvänsä, onkin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja saada uutta näkökulmaa elämään ja työhön.

Kuvataiteilijan arjessa työhyvinvointia voi vahvistaa monin tavoin. Maija Albrechtille kuntoutuksesta jäi käyttöön hyödyllisiä keinoja työssä jaksamiseen. Hän sanoo myös opetelleensa irrottautumaan työstä paremmin.

”Pidän keskusteluja kollegojen kanssa ensiarvoisen tärkeinä, on hyvä tuulettaa välillä ajatuksia. Kiinnitän myös ergonomiaan entistä enemmän huomiota. Työasennot ovat mitä ovat, mutta osaan nyt tauottaa työtä ja muistan myös taukojumpat ja venyttelyt. On tärkeää olla välillä totaalisesti vapaalla, palautua työstä ja kerätä voimia. Taiteilijahan on helposti aina töissä.”