Kysely: Kesänäyttelyitä saisi olla enemmän, vaikkei taiteilija niistä aina hyödykään
Taiteilija-lehti kysyi, mitä taiteilijat itse ajattelevat kesänäyttelyistä. Tärkeintä vastaajille on, että kesänäyttelyt houkuttelevat kuvataiteen pariin uutta yleisöä, joka ei talvisin välttämättä näyttelyissä käy. Taloudellisesti kesänäyttelyihin osallistuminen ei näytä olevan kannattavaa, ja moni taiteilija miettiikin, kannattaako lähteä mukaan.
Taiteilija-lehti selvitti näkemyksiä kesänäyttelyistä verkkokyselyllä touko-kesäkuun vaihteessa. Vastauksia tuli 46. Vastaajista valtaosa osallistuu kesänäyttelyyn tänä kesänä taiteilijana tai esimerkiksi kuraattorina. Kesänäyttelyitä katsomassa aikoo käydä vielä suurempi joukko, 72 prosenttia vastaajista.
Suurin yksimielisyys vallitsee siitä, että kesänäyttelyt houkuttelevat yleisöä, joka ei välttämättä muutoin käy kuvataidenäyttelyissä.
”Taidenäyttelyyn meno kesäisin on hyvä suomalainen erityispiirre. Itselläni on vuosia, jolloin ehdin vain kesäisin näyttelyihin. Olen kuvataiteilija, ammattilainen”, kertoo yksi vastaajista.
Niin kuin taide olisi osana normaalia elämää!
”Niin kuin taide olisi osana normaalia elämää!”, riemuitsee toinen.
70 prosenttia vastaajista pitääkin suomalaista kesänäyttelyperinnettä tärkeänä. Monen vastaajan mielestä ilmiö voisi hyvin vielä laajentua ja näyttelyitä voisi olla enemmän muiden kesätapahtumien, kuten musiikkijuhlien ja festivaalien yhteydessä. Esitettiinpä melko villikin idea Suomen Taiteilijaseuran toteutettavaksi: ”Miksipä seura ei joskus laittaisi kesänäyttelyä merikelpoiseen alukseen ja seilaisi kesän rannikkokaupungit Suomen ja Ruotsin välillä?”
Taiteilijoilta kysyttiin myös, pitäisikö kesänäyttely-termistä luopua. Viidennes vastaajista pitää kesänäyttely-sanaa halventavana.
”En ymmärrä, miksi kukaan itseään kunnioittava näyttelynjärjestäjä haluaa kutsua näyttelyään kesänäyttelyksi”, yksi vastaajista toteaa.
En ymmärrä, miksi kukaan itseään kunnioittava näyttelynjärjestäjä haluaa kutsua näyttelyään kesänäyttelyksi.
Yli puolet vastaajista on kuitenkin asiasta eri mieltä. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että suomalaisista kesänäyttelyistä ei voi puhua kokonaisuutena, sillä näyttelyt eroavat niin paljon toisistaan.
Moni toivoo, että kesänäyttelyt olisivat sisällöllisesti kunnianhimoisempia. Rankkojakin aiheita voisi käsitellä.
”Kesänäyttelyitä vaivaa usein tietynlainen sovinnaisuus, aivan kuin ne haluisivat miellyttää katsojia.”
Joka kolmas vastaaja ei osaakaan päättää, ovatko Suomen kesänäyttelyt tasokkaita.
Ammattimaisuutta myös navettagallerioihin
Taiteilijan työtä ja yleisöä pitäisi kunnioittaa kesänäyttelyssä enemmän, kertovat vastaajat. Puitteiden siisteydestä ja laadusta kuuluisi pitää parempaa huolta: ”Myös navettagallerian tulee olla ammattimaisesti hoidettu. ”Rento meininki” ei pitäisi tarkoittaa ammattitaidotonta.”
Onko kesänäyttelyyn osallistuminen taiteilijalle taloudellisesti kannattavaa? Kyselyn mukaan ei. Vain alle kolmannes kokee, että taiteilijalle jää kesänäyttelystä muutakin käteen kuin näkyvyyttä tai mukavia muistoja.
”Usein taiteilija hoitaa kaikki näyttelyyn osallistumiseen liittyvät kulut silloinkin kun näyttelyyn on pääsymaksu. Osa isoistakin näyttelyistä on järjestetty epäammattimaisesti, esim. näyttelysopimuksia ei aina ole esitetty. Olen osallistunut kesänäyttelyihin joka kesä noin kymmenen vuoden ajan”, kertoo yksi taiteilijoista. ”
Kesänäyttelyissä on suuria eroja, mitä tulee taiteilijoiden oikeuksiin.
”Kesänäyttelyissä on suuria eroja, mitä tulee taiteilijoiden oikeuksiin. Osassa taiteilijaa autetaan, tuetaan (myös rahallisesti) hyvin. Osassa ei”, vastaa toinen taiteilija.
Toisaalta kesänäyttelyyn osallistumiselta myös toivotaan muuta kuin suoraa rahallista hyötyä.
”Ei ammatillista hyötyä. Vaan kesänäyttelyt on kivoja, leppoisia ja mukavaa yhdessäoloa taiteilijoiden kesken, eikä ole pönöttämistä! … Ihanaa!”