Lapin kullanmurut esittelee ja tukee nuoria kuvataiteilijoita pohjoisessa

7.12.2020Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen
Kuvataiteilija Juho Könkkölä työsti residenssissä origamitekniikalla valmistuvia teoksiaan. Kuva: Aineen taidemuseo / Jari Hannuniemi

Torniossa sijaitsevan Aineen taidemuseon hanke tukee nuorten kuvataiteilijoiden työskentelyä residenssin ja näyttelyn muodossa. Museo haluaa herätellä nuoria taiteilijoita siihen, että taiteellista työtä on mahdollista tehdä myös pohjoisessa.

Aineen taidemuseon syksyllä käynnistyneessä Lapin kullanmurut -hankkeessa kuusi mukaan kutsuttua kuvataiteilijaa työskentelee vuorollaan taidemuseon residenssissä ja toteuttaa sen päätteeksi yksityisnäyttelyn Tornion alueella. Ensi kesänä kaikki taiteilijat esittäytyvät myös ryhmänäyttelyssä Aineen taidemuseossa.

Wihurin rahaston tuella toteutuvan hankkeen tavoitteena on välittää nuorille kuvataiteilijoille monipuolista osaamista taiteilijana toimimisesta sekä tutustuttaa heidät taidemuseotyön käytänteisiin. Museolla uskotaan, että tiivis vuorovaikutus ja museon ja taiteilijan välinen yhteistyö voi tuottaa jotain uutta ja ennalta arvaamatonta.

”Tavoitteenamme on nostaa nuoria taiteilijoita esiin, sekä mahdollistaa heille kokemus residenssityöskentelystä ja näyttelyn järjestämisestä museon fasiliteetteja ja osaamista hyödyntäen”, kertoo hankkeen tuottaja Amanda Hakoköngäs Aineen taidemuseosta.

Syksyllä projektiin ensimmäisenä osallistuneelle kuvataiteilija Juho Könkkölälle nimenomaan kokemuksen karttuminen ja yhteistyö olivat tärkeimmät tulokset residenssi- ja näyttelyprojektista. Könkkölän teokset syntyvät origamitekniikalla.

”Opin paljon ja löysin uutta näkökulmaa taiteeseeni. Hanke selkeytti myös näkemystäni taiteellisesta työskentelystä. Uutta itselleni oli tutustua museotoiminnan käytäntöihin”, hän kuvailee.

Yksi Lapin kullanmurut -hankkeen tavoitteista on tutustuttaa nuoria taiteilijoita alalla ja ammattitaiteilijana toimimiseen. Juho Könkkölän mielestä taidekoulutuksen ja työelämän välillä on edelleen kuilu, ja uraansa aloittelevalle taiteilijalle tulee vastaan paljon uuden opettelemista.

”Osallistuin hankkeeseen siksi, että pääsisin tutustumaan paremmin taiteen kenttään ja kehittämään itseäni taiteilijana. Tärkeintä kuitenkin omassa työskentelyssä on uuden oppiminen ja uusien ideoiden löytäminen tavoitteiden toteuttamista varten.”

Könkkölän uran alkuvaihetta ovat helpottaneet näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja näyttelyissä, kuten Amos Rexin Generation 2020 -näyttelyssä aiemmin tänä vuonna, sekä mahdollisuus osallistua Lapin kullanmurujen kaltaiseen hankkeeseen. Nuorten taiteilijoiden siirtymistä työelämään kehitetään parhaillaan Yli vaaran vuosien -hankkeessa, jossa myös Könkkölä on ollut mukana.

”Toivon, että sieltä löytyy käytännöllisiä ratkaisuja tuleville taiteilijoille ja opiskelijoille. Taiteilijan ammatissa toimiminen on ainakin alkuun haastavaa ja samalla kiinnostavaa. Taiteen tekemisen ohella työ vaatii jatkuvaa verkostoitumista sekä oman osaamisen ja taiteen tuomista esille.”

Taiteilija Mira Kankaanranta residenssitalon edessä. ”Tuntui merkitykselliseltä saada töitä esille pohjoiseen ja juuri Tornioon, jossa minulla on juuret.” Kuva: Aineen taidemuseo / Jari Hannuniemi

Taiteilijana työskentely pohjoisessa on erilaista, mutta mahdollista

Kuvataiteilija Mira Kankaanranta pakkasi mukaan residenssiin kasan paperia, tussipullon, akvarellit ja liituja, suunnitelmanaan katsoa mitä niistä syntyy. Taiteelliseen työskentelyyn keskittymistä helpotti tuotannollinen tuki, jota Kankaanranta sai museolta esimerkiksi ripustukseen ja kehystykseen.

”Pystyin residenssin aikana keskittymään hyvin omaan tekemiseen eikä tarvinnut huolehtia näyttelyyn liittyvistä käytännön asioista. Sain residenssiaikana paljon enemmän aikaan mitä olin kuvitellut ja työskentelin intensiivisemmin kuin normaaliarjessa.”

Keskittymisen mahdollisti myös projektin taiteilijoille tarjoama taloudellinen tuki. Hankkeessa maksetaan taiteilijoille residenssiasumisen lisäksi työskentelypalkkio sekä näyttelypalkkio. Museon tavoitteena oli tehdä residenssityöskentely ja näyttelyn valmistaminen taloudellisesti mahdollisimman riskittömäksi taiteilijoille. Mira Kankaanrannalle tieto korvauksesta loi motivaatiota ja arvostuksen tunnetta.

”Kun on tottunut siihen, että taiteilija maksaa työskentelynsä kulut ilman takuita tuloista, tuntui todella hyvältä, että kuukauden työskentelystä maksetaan korvaus”, hän toteaa.

Aineen taidemuseo. Kuva: Aineen taidemuseo / Saverio Trotta

Amanda Hakokönkään mukaan kuvataiteilijoiden työskentelyolosuhteet Meri-Lapin alueella ovat Pohjois-Suomen mittakaavassa kohtuulliset, mutta hyvin erilaiset kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa. Alueella on kaksi taidemuseota, Aineen ja Kemin taidemuseot, sekä muutamia näyttelytiloja, joissa teosten esittäminen on mahdollista. Lisäksi esimerkiksi Tornion kaupunki tukee paikallisia taiteilijoita tarjoamalla edullista työskentelytilaa.

”Pohjoisessa taiteilijana työskenteleminen, näyttelyjen ja näkyvyyden saaminen on edelleen hyvin erilaista kuin etelässä. Pitkät välimatkat ja taiteilijayhteisöjen puute ovat täällä todellisuutta. On ymmärrettävää, että nuoret taiteilijat muuttavat opiskelemaan ja työskentelemään muualle. Pohjoisessa toimivana kulttuuri-instituutiona Aineen taidemuseo haluaa kuitenkin herätellä nuoria taiteilijoita siihen, että myös pohjoisessa voi työskennellä”, Hakoköngäs sanoo.

Myös jokaisen Lapin kullanmurut -hankkeeseen kutsutun taiteilijan elämässä pohjoinen on jollain tapaa tärkeässä roolissa joko synnyinseudun, sukujuurten tai opiskelujen kautta.

”Taide, kulttuuri ja taiteilijat ovat mielestämme Lapin todellista pääomaa, kullanmuruja. Heitä haluamme tänne työskentelemään, pitämään näyttelyitä ja näyttämään pohjoiselle yleisölle, mitä kaikkea taide voi tänä päivänä tarkoittaa.”