Mitä kuuluu Kuvataiteen talolle?

6.10.2022Kirjoittaja: Hanna HannusValokuvaaja: Hanna Hannus
Valokuvassa istumassa puistossa Kuvataiteen talo -hankkeen hallituksen puheenjohtaja Joonas Ahlava ja projektikoordinaattori Venla Styrman
Kuvataiteen talo -hankkeen hallituksen puheenjohtaja Joonas Ahlava ja projektikoordinaattori Venla Styrman


Kuvataiteen talo -hanke herätti laajaa kiinnostusta vuosi sitten, kun perustamisselvitys valmistui. Taiteilija-lehti kysyi, mitä hankkeelle kuuluu vuosi selvityksen jälkeen. Kuusikymmentä tilavaihtoehtoa on käyty läpi, ja syksyn agendalla on paitsi tilakartoitusta ja kumppaanuusneuvotteluita, myös talon sisällöllisen konseptin viimeistelyä ja jäsenorganisaatioiden yhteisten toimintojen ensimmäisiä askelia.

Kuvataiteen talo -hankkeen projektikoordinaattori Venla Styrmanin ja hallituksen puheenjohtaja Joonas Ahlavan kalenterit ovat täyttyneet tapaamisista. Kaksikko on vuoden aikana tavannut aktiivisesti niin kuvataidealan toimijoita, järjestöjä, pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajia kuin kiinteistökehittäjiä ja valtiovallan edustajia.

Vuosi sitten julkaistiin selvitystyö, jossa kartoitettiin Kuvataiteen talon perustamisedellytyksiä. Selvityksessä kartoitettiin toimintamallin ja hallinnon ohella mahdollisia sijaintivaihtoehtoja. Erityisesti Suvilahden aluetta tarkasteltiin selvityksessä tarkkaan.

Lähemmässä tarkastelussa selvisi, etteivät Suvilahdessa sijaitsevat vaihtoehdot olleet soveltuvat Kuvataiteen talolle.

Niinpä Styrman ja Ahlava ovat selvittäneet jopa kuuttakymmentä eri sijaintivaihtoehtoa Kuvataiteen talolle. Monia kiinnostaa, minne päin Helsinkiä kuvataidealan toimijoiden yhteinen galleria, toimitila ja kohtaamispaikka sijoittuisi.

Läheisessä tarkastelussa meillä on ollut kymmenestä viiteentoista tilaa, ja niistä oikeasti potentiaalisia on vain muutama.

Vielä sopivaa tilaa ei kuitenkaan ole löytynyt.

– Läheisessä tarkastelussa meillä on ollut kymmenestä viiteentoista tilaa, ja niistä oikeasti potentiaalisia on vain muutama. Kompastuskiviä on löytynyt muun muassa hintatasosta, sijainnista ja soveltuvuudesta kuvataidenäyttelyiden käyttöön, Styrman kertoo.

Näyttelytoiminta luo tiloille omat vaatimuksensa, mutta haussa ovat myös kooltaan tarpeeksi suuret ja muunneltavat tilat paitsi näyttely- ja tapahtumatoiminnalle, myös yleisöpalveluille ja 16 jäsenorganisaation yli sadalle työntekijälle.

Kumppanuuksia on etsitty ja neuvotteluita on käyty laajasti niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden kanssa. Helsingin lisäksi keskusteluja on käyty Espoon ja Vantaan kanssa, mutta suurin osa selvitetyistä vaihtoehdoista sijaitsee Helsingissä. Myös jäsenyhteisöiltä on kyselty mahdollisimman tarkkoja toiveita tilan suhteen.

– Kyllä tilan etsiminen vie aikaa, kun etsitään monen tuhannen neliön kohdetta eikä ihan markkinahinnalla, Ahlava toteaa.

Ahlava ja Styrman toivovat ratkaisun löytyvän jo talven aikana. Tilan tarpeet ovat kuitenkin hyvin erityisiä, joten asian kanssa ei voi hosua. Tilassa voi olla myös remontoinnin tarvetta.

Painetta hankkeen ripeälle etenemiselle aiheuttaa se, että hankkeen kumppaneista ainakin Galleriat Huuto ja Rankka ovat lähiaikoina menettämässä omat tilansa rakennushankkeen tieltä.

– Jonkinlainen pop up -ratkaisu on myös mahdollinen ennen kuin löydetään varsinaiset tilat, Styrman väläyttää.

 

Yhteistyö käynnistyy jo ennen yhteisiä tiloja

Kuvataiteen talo on ajatukseltaan tilaratkaisua laajempi. Tarkoitus on luoda kuvataidealan toimijoiden välille uudenlaista yhteistyötä muutenkin kuin yhteisen tilan kautta.

Kuluneen vuoden aikana onkin tilojen ohella hahmoteltu Kuvataiteen talon sisällöllistä konseptia ja toiminta- ja rahoitusmallia sekä digitaalista Kuvataiteen taloa.

– Digitaalinen Kuvataiteen talo mahdollistaa yhteisen toiminnan pilotoimisen jo ennen fyysisiin tiloihin muuttoa. Digitaalinen ympäristö on myös erinomainen alusta kertoa talostamme ja toiminnastamme konkreettisemmin taiteilijoille ja yleisöille, Styrman sanoo.

Taiteilijoiden ääni Kuvataiteen taloon kuuluu tällä hetkellä jäsenyhteisöjen kautta. Lähiaikojen suunnitelmissa on osallistaa koko kuvataiteilijakuntaa aktiivisemmin.

On tärkeää pilotoida mitä kuvataidealan yhteistoiminnallisuus on, että emme vaan putkahda yhdessä uuteen taloon ja mieti sitten, mitä siellä tehtäisiin.

Samoin ajankohtaista on pohtia, mitä toimintoja kaikki kuusitoista jäsenyhteisöä jakavat keskenään, ja mitä hyviä käytäntöjä ja synergiaa ne voivat jakaa. Yhteisiä toimintoja ja yhteistoiminnallisuutta pilotoidaan mm. kehittämällä yhteisiä koulutuspalveluita ja taiteilijoille suunnattua vertaismentorointiohjelmaa.

– On tärkeää pilotoida mitä kuvataidealan yhteistoiminnallisuus on, että emme vaan putkahda yhdessä uuteen taloon ja mieti sitten, mitä siellä tehtäisiin, Ahlava toteaa.

– Käytännössä olemme jäsenyhteisöjen kesken jo Kuvataiteen talo, vaikka yhteisiä tiloja ei vielä olekaan, Styrman täydentää.

 

Kuvataiteen talo ry on vuonna 2020 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista kuvataidealan toimijoiden yhteistyötä.

Jäsenyhteisöihin kuuluvat kuvataidealan toimijat AV-arkki ry, Catalysti ry, Frame Contemporary Art Finland, Helsingin Taiteilijaseura ry, Kettuki ry, Kuvasto ry, Galleria Rankka, Galleria Huuto, Muu ry, Pro Artibus -säätiö, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto ry, Suomen Taidegraafikot ry, Suomen Taideyhdistys ry, Suomen Taiteilijaseura ry, Taidemaalariliitto ry ja Valokuvataiteilijoiden liitto ry.