Taiteilija-lehti kysyi mitä tärkeää kotimaisessa kuvataiteessa tapahtuu – ARS17 nousi ylitse muiden

30.3.2017Kirjoittaja: Saana Uosukainen, Miisa Pulkkinen

Mikä tärkeää suomalaisessa kuvataiteessa tapahtuu tänä vuonna? Ulottuuko Art-Mageddon myös Suomeen? Taiteilija-lehti kysyi taiteilijoiden ja kuvataiteen ammattilaisten näkemyksiä.  Yksi maininta nousee ylitse muiden: ARS17 on monen mielestä kotimaisen kuvataidevuoden odotetuin tapaus.

Kansainvälinen taidemedia on nimennyt kuvataidevuoden 2017 Art-Mageddoniksi. Syynä on se, että samalle vuodelle sattuvat muiden muassa Venetsian biennaali, tällä kertaa kahteen maahan sijoittuva Documenta ja kymmenen vuoden välein tapahtuva Skulptur Projekte Münster.

Taiteilija-lehti kysyi suomalaisista taiteilijoilta ja kuvataiteen ammattilaisilta, ulottuuko Art-Mageddon myös meille. Mitä tärkeää ja merkittävää suomalaisessa kuvataiteessa tapahtuu? 14 vaikuttajaa vastasi, ja merkittäviä asioita on yhtä paljon kuin vastaajia. Vastaajat mainitsevat mm. suomalaisen kuvataiteen kapinan ja poliittisuuden, IC-98:n Khronoksen talon,  keskustelut ja taiteilijavetoiset galleriat.

Yksi näyttely  nousee ylitse muiden: juuri avautunutta Kiasman ARS17-näyttelyä kohtaan kohdistuu suuria odotuksia. Myös yksi muutos on odotettu. Useamman maininnan saa nimittäin näyttelypalkkiokorvaus, jota kokeillaan tänä vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

 

Noora Appelgrén on koordinaattori Bingossa, joka on oululainen galleria, työtila, keikkapaikka ja vapaa kulttuuritila.

Noora Appelgrén

“Suomalaisessa kuvataiteessa 2017 näkyy voimakas kantaaottavuus ja kapina, toisaalta todellisuuspakoinen nostalgia.”

 

 

 

 

 

Sanni Grahn-Laasonen on opetus- ja kulttuuriministeri (kok.). Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Sanni Grahn-Laasonen

”Vuoden 2017 tulee olla läpimurto siinä, että yhä useampi näyttelyorganisaatio maksaa näyttelykorvauksen taiteilijoille. Samassa asiassa tulee edetä myös museoiden osalta.

Vuonna 2017 tärkeässä roolissa on myös itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Kulttuurilla ja taiteella on siinä erityinen paikkansa. Erilaisia kulttuuritapahtumia ja näyttelyitä on ohjelmistossa yli 2 700 ja uusia tulee jatkuvasti. Kulttuuritarjonnan halutaan näkyvän laajasti koko maassa, sillä elämyksiä ja kokemuksia on tärkeä jakaa yhdessä muiden kanssa – teemavuoden tunnuslauseen mukaisesti. Tätä periaatetta toteuttaa mm. Ateneumin taidemuseon kiertävä näyttely Suomen taiteen tarinasta. Myös kulttuurin VOS-uudistus on iso kokonaisuus tänä vuonna.”

Veli Granö on valokuvaaja, taiteilija ja elokuvantekijä. Hän on Taiken alaisen visuaalisten taiteiden toimikunnan puheenjohtaja.

Veli Granö

”Kaikki tietysti odottavat kiinnostuksella Kiasman ARS17 -näyttelyä. Kiinnostus näyttelyä kohtaan on, jos mahdollista vielä suurempaa, koska odotukset uutta johtaja Leevi Haapalaa kohtaan kaipaavat lunastusta. Ehkä eräs kesän erikoisuus tulee olemaan Kaarina Kaikkosen Iisalmeen kokoama maan eturivin kuvanveistäjien kesänäyttely. Maalaustaide on kypsempää kuin ehkä koskaan. Laadukkaita näyttelyjä on tuhkatiheään ja vauhdissa ei näytä olevan tänäkään vuonna hiipumisen merkkejä. Valokuvataiteen menestyksen notkahdus oli ylimarkkinoinnin jälkeen odotettavissa, mutta valokuvakirjojen puolelle on ilmestynyt uusi ja ennenäkemätön ilmiö. Jos halutaan ennustuksia, on helppo sanoa politiikassa esiintyvän epävarmuuden heijastuvan myös kuvataiteeseen. Tulemme tulevina aikoina näkemään eri tekniikolla valmistettuja teoksia, joita leimaa dystooppinen hajaantuneisuus ja ajattelun repaleisuus.”

Tommi Grönlund on kuvataiteilija ja Sähkö Recordingsin perustaja.

Tommi Grönlund

”En pidä nationalististen ajatusten käyttämisestä taiteesta puhuttaessa enkä muutenkaan. Suurin osa taiteesta josta pidän on aina ollut yleismaailmallista ja inhimillisesti yleispätevää. Pidän IC-98 -ryhmän Khronoksen taloa Suomessa asuvien taiteilijoiden uusista töistä merkittävimpänä. Haluan ennustaa sen tyyppisen konkreettisiin paikkoihin, tilanteisiin ja reaaliaikaisuuteen keskittyvän taiteen nousun. Se tuskin tapahtuu huomattavassa määrin vuoden 2017 aikana, mutta 2020-luvulla siitä on jo helpompi keskustella.”

 

 

Veikko Halmetoja on kuraattori ja ARTag Galleryn galleristi. Kuva Veikko Kähkönen.

Veikko Halmetoja

”Uskon, että tänä vuonna näyttelykorvausasiat ja galleriavuokrat tulevat olemaan edellisten vuosien tapaan yksi keskustelluimmista asioista kentällä. Toivottavasti tänä vuonna päästään myös eteenpäin, ja keskustelu lakkaisi kiertämästä samaa kehää.”

 

 

 

 

 

 

Karoliina Hellberg on Helsingissä asuva kuvataiteilija.

Karoliina Hellberg

”Mietin sellaista kuin keskustelutilaisuuksien moninaistumista ja vakiintumista gallerioihin ja museoihin. Ainakin minulla on sellainen olo, että niitä on nykyään enemmän. Esimerkiksi Riisuttu -näyttelyn yhteydessä Amos Andersonin taidemuseolla järjestettiin keskusteluilta, jossa kuvataiteilija Ville Andersson ja muotisuunnittelija Samu-Jussi Koski käsittelivät mustan värin merkitystä omilla aloillaan. Koitan itse käydä niissä mahdollisimman paljon.”

 

 

 

 

Kuvataiteen tohtori Jan Kaila on taiteilija ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian yliopistotutkija.

Jan Kaila

”Research Pavillion Venetsiassa tulee olemaan  poikkeuksellinen projekti suhteessa nykytaiteeseen. Esillä kolme näyttelyä, pohjoismainen taiteen tohtorikoulutettavien näyttely You gotta say yes to another access sekä Wienin taideakatemian ja Zurichin taideyliopiston näyttelyt. Lisäksi tutkimuspaviljongissa toteutetaan laaja poikkitaiteellinen ohjelma johon sisältyy seminaareja, musiikkiesityksiä ja muuta ohjelmaa, yhteensä viitisenkymmentä tapahtumaa. Tutkimuspaviljonki ikään kuin testaa sen kuinka varteenotettavia yliopistot ja muut taidekoulutuksen institutiot voivat olla siinä mitä nimitetetään ”yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi” .

 

 

Pilvi Kalhama on EMMAn museonjohtaja.

Pilvi Kalhama

”Museokentän näyttelyvuosi sekoittaa kansallisia klassikoita ja ajankohtaista kansainvälistä nykytaidetta. Moniäänisyys on aina kiinnostavaa ja tärkeää. Odotan etenkin pian avautuvaa Kiasman ARSA17-näyttelyä, jossa on moneen ajankohtaiseen keskusteluun taipuva teema. EMMAssa puolestaan avaamme designille omistetun kokoelma- ja näyttelytilan osana Suomi100-hanketta ja juhlistamme Ernst Mether-Borgströmin syntymästä kulunutta 100-vuotisjuhlaa.”

 

 

 

 

Eemil Karila on rovaniemeläinen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Berliinissä.

Eemil Karila

”Vuonna 2017 Suomen juhliessa 100-vuotis taivalta kulminoituu monien näyttelyiden sisältö nostalgiaan. Hienoa on ollut huomata jotkut kiertonäyttelyt kuten mm. Ateneumin kiertonäyttely joka aloitti matkan Rovaniemen Kordundin taidemuseosta. Berliinissä Salon Dahlmannilla, jossa työskentelen silloin tällöin, suomalaista antia vuodelle 2017 on Tom of Finlandin näyttey, joka on jo saavuttanut kaupungissa paljon suosiota.  Ehkä ilmiönä Suomessa voisi nähdä nuorten taiteen, joka näyttää olevan tietoisesti nostettu esille. Se on luonnollisesti hyvä asia nuorille taiteilijoille, mutta vaarana on aina että tietyt sukupolvet jäävät trendien ulkopuolelle.”

 

Raija Koli on Frame Contemporary Art Finlandin toimitusjohtaja.

Raija Koli

”Merkittävää tänä vuonna on mielestäni ensimmäisenä se, että taidemuseoiden kävijämäärät ovat yhä kasvava trendi! Museokortti, hienot, kiinnostavat näyttelyt, vahva tiedotus vievät yhä enemmän kävijöistä museoihin. Toiseksi taidemuseoiden kansainvälisten kävijöiden määrä kasvaa, sillä monet museot käyttävät kansainvälisiä viestintätoimistoja. Myös ARS17 kääntää kansainvälisen nykytaiteen valokeilan Suomeen. Taiteen verkkokaupoista tulee merkittäviä tekijöitä: kasvaneet kävijämäärät taidemuseoissa kasvattavat myös halua omistaa taidetta.”

 

 

Pauliina Leikas on Mustarinda ry:n puheenjohtaja.

Pauliina Leikas

”Ekologisten ongelmien nostaminen keskustelun aiheeksi taiteen avulla ei enää riitä. Ekologisuus on taiteessa mukana myös käytännön koke(muks)ellisella tasolla.”

 

 

Kuvataiteilija Markus Renvall on Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja.

Markus Renvall

”Odotan etenkin ARS17:ää, Mäntän kuvataideviikkoja ja Serlachius-museoiden näyttelyjä. Oulun taidemuseossa on myös nähty tosi hienoja uusia avauksia. Uusimmat ja tuoreimmat ilmiöt ovat esillä pienissä ja taiteilijavetoisissa gallerioissa. Toivon, että tänä vuonna asiat lähtevät liikkeelle ruohonjuuritasolta, ja yleisö hoksaa tukea pienten gallerioiden taiteilijoiden toimintaa. Niissä syntyy suuria asioita, ja niitä kannattaisi tukea varsinkin näin Suomi 100 -vuonna. Suuret teot pitäisi tehdä silloin, kun ilmiöt ovat vielä pieniä ja heiveröisiä alkuja.”

Jari Saariaho on kuraattori Saariaho Järvenpää -galleriassa.

Jari Saariaho

”Poliittinen taide kuten taide ylipäätään on vahvassa uudelleen määrittelyn tilassa. Agitpop on kulkenut tiensä päähän yhdessä modernin diskurssin kanssa. Meni jo! Tulkaa katsomaan meille Artor Jesus Inkerön ja Nastja Säde Rönkön näyttelyt, niin koette, mistä puhun.”

 

 

 

 

 

Henri Terho on Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija.

Henri Terho

”Näyttelypalkkiokeskustelun on syytä jatkua ja etsiä ratkaisuja siihen, miten taiteilijoiden asemaa voi siinä vahvistaa. Taiteilijoiden näyttelyjä varten tekemä työ tulisi näkyä myös palkkioissa.

Toinen teema on julkisen taiteen uudet hankkeet ja käytännöt. Taidesuunnitelmien yhdistäminen rakentamiseen ja aluesuunnitteluun on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, ja se tarjoaa yhä useammalle taiteilijalle työtilaisuuksia. Samalla taidetta saadaan entistä paremmin esille ihmisten arkiympäristöihin ja sillä on parhaimmillaan tärkeä merkitys taiteen yleisötyön näkökulmasta.”