Suomen Taiteilijaseuran hallituksen esittely

15.5.2012

Pyysimme Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäseniä esittelemään itsensä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka olet?

2. Kauanko olet toiminut liittosi luottamustehtävissä?

3. Miten näet oman roolisi Taiteilijaseuran hallituksen jäsenenä?

4. Mitä asioita pidät keskeisinä Taiteilijaseuran toiminnassa?

5. Kerro itsestäsi taiteilijana?

 

HANNA OJAMO

Kuva: YLE TV2 Eriikka Käyhkö, 2011

 

1. Olen vuonna 1978 Helsingissä syntynyt kuva- ja mediataiteilija ja Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja. Koulutukseltani olen kuvataiteen maisteri Kuvataideakatemiasta sekä taidehallinnon ylioppilas Sibelius-Akatemiasta. Toimin myös elokuva- ja mediataidefestivaalin taiteellisena johtajana sekä johdan perustamaani residenssiohjelmaa taiteellisen työni ohella.

2. Tulin valituksi Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi syyskuussa 2012, eli tämä on toinen kauteni. Sitä ennen toimin MUU ry:n puheenjohtajana 2008-10, varapuheenjohtajana 2007 sekä MUUn hallituksen jäsenenä vuodesta 2004.

3. Puheenjohtajana ohjaan hallituksen työskentelyä ja keskustelua ja otan siihen osaa. Päävastuualueenani on taiteilija- ja kulttuuripolitiikka, strategia sekä talous. Olen myös hallituksen asettaman työvaliokunnan jäsen. Olen pyrkinyt korostamaan kauteni aikana etenkin yhteishenkeä, sitä, että hyvä hallitus toimii aina tiiminä. Tähän kuuluvat minulle tärkeät arvot vuorovaikutus ja toisten kuunteleminen. Puheenjohtaja on laivan kapteeni, mutta laiva kulkee koko henkilökunnan voimalla.

4. Olemme ainoa taho joka valtakunnallisesti valvoo koko kuvataiteen kentän etuja ja pyrkii edistämään niitä. Sellaisena olemme merkittävä ja meillä on vaikutusvaltaa, joka tulee myös tiedostaa ja hyödyntää. Koska emme kuulu suurempaan ammattiliittoon, nämä edut ovat myös jatkuvasti uhan alla. Siksi on erityisen tärkeää, että toimintamme on koherenttia ja tapahtuu demokraattisesti yhteisrintamassa.

5. Toimialani on mediataide, ja teokseni ottavat usein kantaa yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti meitä ympäröivään todellisuuteen. Niille eivät ole vierasta myöskään huumori. Pidän yhteistyöstä, eli tiimissä ideoinnista ja ajatusten jakamisesta sekä perinteiset ammattirajat ylittävästä tekemisestä enemmän kuin yksinäisestä studiotyöskentelystä. Vaikka sellaistakin vielä harrastan.

 Hanna Ojamo kuvataiteilijamatrikkelissa

 

ANNA-KAISA ANT-WUORINEN

 

1. Olen Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, Suomen Kuvanveistäjäliiton puheeenjohtaja. Olen myös DI ja tytärtentytärten mummuli.

2. Aloitin SKL:n puheenjohtajana vuoden 2012 alusta, mutta olen toiminut johtokunnassa aiemminkin ja myös muissa liittoni luottamustehtävissä.

3. Tuon esiin kuvanveistäjien näkökulman käsiteltäviin asioihin. Lisäksi toivon työkokemukseni yritys- ja yliopistomaailmassa antavan lisää rationaalisuutta Taiteilijaseuran toimintatapoihin. Itsekkäänä tavoitteenani on selvittää sisältäpäin, miten taidemaailma toimii. Haluaisin päätösvallan keskittämisen sijaan hajauttamista ja mahdollisimman avoimia rakenteita.

4. Kaikkien kuvataiteilijoiden sosiaalietuuksien parantamista ja kuvataiteiden arvostuksen lisäämistä.

5. Olen laajasti kiinnostunut yhteiskunnasta ja hahmotan sitä myös kuvan tekemisen keinoin.
Teemojani ovat viime aikoina olleet paasaamatta kaupallisuus, melu, saastuttaminen, kauneusleikkaukset, uskontojen valta … Jo insinööritaustanikin takia myös teollisuusmaailman ilmiöt ovat aina kiinnostaneet; nehän paljolti määrittelevät monien elämää, vaikka ovatkin tavallaan piilossa. Saatan myös keskittyä teoreettisiin pähkäilyihin, esim. miten eri tavoin hilarakenteen ratkaisisi matemaatikko, insinööri tai taiteilija. Olen myös luonut ”mahdottomia” teräsrakenteita, jotka sittenkin toimivat rakenteellisesti ja ovat samalla veistoksia. Koen suurta huojennusta, kun tässä ammatissa voin vapaasti valita tekemiseni teemat. Pyrin yhdistämään eri osaamisalueitteni kokemuksen ja osaamisen.

 Anna-Kaisa Ant-Wuorisen kotisivu

 

KALLE MUSTONEN

 

1. Kalle Mustonen, lahtelainen kolkyt&risat kuvanveistäjä ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja.

2. Toiminut luottamustehtävissä vuodesta 2006, aluksi paikallisessa taiteilijaseurassa. Oman liiton pj-pesti kestää vielä 2013, sen jälkeen pyrin karsimaan yhdistysvastuitani.

3. Tuon pikkukaupungin AMK -koulutetun nuoren taiteilijan näkökulman. En ehkä ole tekemässä vallankumousta, mutta vielä riittää virtaa yhdistystoimintaan.

4. Taidekentällä on tekijöitä moneen junaan. Erilaiset tulonmuodostus-ratkaisut on huomioitava etujen ajamisessa. Kaikista ei pidä leipoa yrittäjiä. Taiteellista vapautta tukeva apurahajärjestelmä on säilytettävä, vaikka tuloskeskeinen koveneva yhteiskunta yrittää romuttaa hyvinvointia.

5. Rakastan materiaalejani, työkalujani ja tekniikkaa. Työskentely lähtee visuaalisista ideoista, mutta oma maailmankatsomukseni heijastuu automaattisesti sisältöihin. Keskeistä tuotannossani ovat suurtöiset pysäyttävät veistosinstallaatiot, mutta vastapainoksi hakeudun työpajojen ja ympäristöproggisten pariin. Välillä on mukava saada teos valmiiksi päivässä eikä vuodessa.

 Kalle Mustonen kuvataiteilijamatrikkelissa

 

MAARIA MÄRKÄLÄ

 

1. Olen taidemaalari Maaria Märkälä, Taidemaalariliiton puheenjohtaja.

2. Viides vuosi puheenjohtajana on menossa.

3. Agendani on ollut muistuttaa STS:ssa kuvataiteilijoiden tulotasosta ja että kuvataiteilijan eläkemaksun ja tulevan eläkkeen pitäisi olla palkansaajatasoinen. Tähän tarvitaan uudistus. Melan Myelin 11% ei kerrytä edes apurahansaajalle eläkettä ellei ole täysimääräisellä vuosiapurahalla yli 30 vuotta. Myel ehdittiin luoda juuri ennen kuin valtio toteutti takuueläkkeensä ja sen jälkeen taiteilijan on käytännöllisesti katsoen mahdoton ylittää takuueläkkeen taso- palkansaajatasoinen eläkemaksu ja eläke mahdollistaisi elämisen eläkkeelläkin.

4. Mielestäni Taiteilijaseuran toiminnassa pitäisi olla keskeistä ajaa kaikkien kuvataiteilijoiden etua. Suurin osa (melkein 100%) kuvataiteilijoista on pienituloisia (tulot taiteesta ka 700e/kk). Tällä hetkellä taiteilijoista yritetään monella taholla muokata yrittäjiä, johon muottiin vain muutama taiteilija kykenee tai edes haluaa itsensä taivuttaa. Edunvalvonta päästää itsensä liian helpolla, jos taipuu vallitsevien, yrittäjähenkisten ehdotusten myötäilyyn. Kun Taiteilijaseurassa kaikkien taiteilijoiden etua ajetaan näkyvästi, myös yrittäjätaiteilijat lopulta hyötyvät. Myös Taike-uudistuksessa on tärkeää puolustaa vertaisarviointia, ettei taidetta perustuslain tasolla säädetty atonomia katoa virkamiesten käsiin. Ja aina: Taiteen itseisarvon puolustaminen.

5. Olen maalari, suurin osa maalauksistani on edelleenkin ulkona havainnosta maalattuja vaikka viimeaikaiset maalaukset olenkin tehnyt työhuoneellani Kaapelilla. Öljyväriä, aikamoista rappaamista, inspiraation lähteenä valo ja matkat, teemana onnellisuuden tavoittelu. Runsas maalipinta ja ekspressiiviset vedot koskettavat tunnetasoa eli fiilispohjalla mennään. Olen jäsenenä myös Piirustusluokka-taiteilijaryhmässä, jossa levitämme piirtämisen ilosanomaa.

 Maaria Märkälä kuvataiteilijamatrikkelissa

 

JOHANNA PIHLAJAMAA

kuva: Johanna Lonka

 

1. Olen kuvataiteilija Tampereelta, syntyjäni Nivalasta Keski-Pohjanmaalta. Teen taidegrafiikkaa. Olen myös taidevedostaja, työskentelin lähes kaksitoista vuotta Grafiikanpaja Himmelblaussa, mutta nykyään vedostan metalligrafiikkaa ja puupiirroksia taiteilijoille ja kustantajille tilauksesta.

2. Aloitin, itsellenikin yllätyksenä, vuonna 2010 Taidegraafikoitten johtokunnan toisena varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana olen ollut vuodesta 2011. STG:ssa olin ollut etäinen rivijäsen. Muuten olen kyllä toiminut taiteilijayhdistyksissä, olen ollut mukana Rajataiteen johtokuntatyössä yhdistyksen alkuvuosina ja talkoolaisena sen jälkeenkin ja olen Tampereen taiteilijaseuran johtokunnassa.

3. Aloitin vuodenvaihteessa ja olen vielä oppimassa, missä mennään. Onnekseni varaedustaja Anne Tamminen on ollut tiiviisti mukana STS:n työssä ja auttaa minua. On siis aikalailla asioita, joita vielä taustoitan päästäkseni tilanteen tasalle. Tilanne ei silti ole mahdoton, luotan että saan kuulla neuvoja ja mielipiteitä tarvittaessa. Kuuntelen niitä kyllä kernaasti. Yritän myös osaltani tiedottaa taiteilijoita STS:n ajamien asioiden tilanteesta. Minuun saa ottaa yhteyttä asioiden hoidon suhteen kun siltä tuntuu!

4. Edunvalvontatyö on mielestäni keskeisintä ja sen mukana taiteilijatyön esille nosto. Liittojen keskinäinen yhteistyö on myös tärkeää. Toisaalta liitot yhdessä voisivat säännöllisesti järjestää jotakin, tapahtuman tai muun esityksen, jonka ei varsinaisesti tarvitse olla STS:n toimintaa, mutta joka sitä tukisi.

5. Työskentelyni jakautuu oman taiteen teon ja STG:n johtokuntatyön ympärillä. Liitossa asiat ovat hyvällä mallilla ja kohti parempaa edetään. Minulla on työhuone kotini lähellä keskustan tuntumassa ja siellä työskentelee alivuokralaiseni muitakin tekijöitä, korumuotoilija ja graafinen suunnittelija. Oma taiteilijantyöni on itsenäistä työskentelyä työhuoneella. Kuvani ovat tällä hetkellä abstrakteja. Tavoittelen kuvaa, joka kestää ajan kulua. Varioin värein pitkään jotakin aihetta. Teen uniikkivedoksia, jotka ovat pääosin puupiirroksia, mutta toisinaan yhdistä niihin muita grafiikantekniikoita tai piirustusta. Tekniikalla ei ole niin väliä, valitsen sen kulloinkin tarvittavan jäljen mukaan. Näyttelyni avautui juuri G:ssä (9.5. – 27.5.) ja seuraava yksityisnäyttelypaikka jostain päin Suomea on haussa. Koetan rytmittää kaikkea työtäni niin, että saan tehtävät kunnialla läpi. Väliin on kiireisempää ja väliin joustavammin aikaa, tasapainoiluahan tämä kaikki on oman työn, luottamustehtävien hoidon ja satunnaisen palkkatyön välillä.

 Johanna Pihlajamaa kuvataiteilijamatrikkelissa


HANNELE ROMPPANEN

 

1. Hannele Romppanen, turkulainen mediataiteilija ja MUU ry:n puheenjohtaja. Olen tyypillinen muu-taiteilija, ei pelkästään monitaiteisen työskentelyni vaan myös koulutustaustani puolesta, josta löytyy sekä visuaalisen että esittävän taiteen opintoja: tanssitaiteen maisteriksi valmistuin Teatterikorkeakoulusta vuonna 1995 ja valokuvaajaksi Turun Taideakatemiasta vuonna 2000.

2. Taiteilijajärjestö MUU ry:n luotamustehtävissä olen ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2008 lähtien — ensin näyttelytyöryhmän jäsenenä ja sitten seuraavana vuonna myös hallitusjäsenenä. Lisäksi olen osallistunut aktiivisesti myös MUUn moninaiseen projektituotantoon, kuten osana Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki-ohjelmana tuotettuun Performanssi2011 -festivaaliin. MUUn puheenjohtajaksi minut valittiin 2011 alkaen.

3. Taiteilijaseuran hallituksessa ja työvaliokunnan jäsenenä tehtäväni on ensisijaisesti edustaa  kaikkia kuvataiteilijoita. Yhä useampi taiteilija toimii poikkitaiteellisesti ja seuran päivitettyyn strategiaan kirjattu moniarvoisuus ja eri välineitä käyttävien taiteilijoiden tasa-arvoisuus ovat painotuksia, joihin itse kiinnitän huomiota päätöksenteossa.
Toimin linkkinä Taiteilijaseuran ja oman järjestöni välillä – olen tiedonvälittäjä sekä tarvittaessa aloitteentekijä MUUn jäsentaiteilijoita koskevissa asioissa. Uusien kuvataiteen alueiden jatkuva kasvu ja niiden tarve saada taidepoliittisesti tärkeää Taiteilijajärjestön tukea ja tunnustusta, suhteessa  jo vakiintuneisiin taidealoihin, tulee entisestään lisämään hallitustyön haasteellisuutta.

4. Näen Suomen Taiteilijaseuran kuvataidekenttää yhdistävänä ja kokoavana tekijänä. Jäsenjärjestöjen yhteisestä intressistä kuvataiteilijoiden valtakunnallinen edunvalvonta on keskitetty Taiteilijaseuralle. Poliittinen vaikuttavuus  – kun se tulee kiteytetysti yhdeltä taholta  -on laaja-alaisempaa ja tehokkaampaa kuin yksittäisen taidealakohtaisen järjestön. Kuvataiteilijoiden ammatillisten ja sosiaalisten etujen ajaminen on toiminnassa etusijalla. Poliittisille päättäjille ja valmisteleville virkamiehille  tiedon välittäminen taiteilijoiden asioista ja lainsäädännön kehittämisen tarpeesta sekä asiantuntijalausunnot pyynnöstä tai pyytämättä ovat tärkeä osa Taiteilijaseuran edunvalvontaa. Julkaistu ”Suomen Taiteilijaseuran tavoitteet hallitusohjelmaan 2011-2015” on osakseen auttanut kirkastamaan yhteistä päämäärää ja tehnyt edunvalvonnasta näkyvämpää myös itse taiteilijoille. Vaikka tavoitteista usea on jo lyönyt itsensä läpi tavalla tai toisella – kuten esimerkiksi hyvitysmaksun laajennus ja uuden Framen yhteyteen perustettava visuaalisten taiteiden tiedotuskeskus  –  kuvataiteen rahoituksen lisääminen kulttuuripolittisena painopisteenä sekä eläke- ja sosiaaliturvan parantaminen pysyvät edunvalvonnassa Taiteilijaseuran toiminnan keskiössä ja vaativat toteutuakseen 24/7-asenteella yhteistä suuta ja tahtotilaa.

5. Olen turkulainen mediataiteilija. Taiteellinen työskentelyni pohjautuu valokuvaan, videoon ja performanssiin.  Läsnäolo ja digitaalisuus tilallisena ilmentymänä sekä teosten hetkellisyyden jasattumanvaraisuuden korostaminen ovat työskentelyni keskeisiä elementejä. Myös tietynlainen kertakäyttöestetiikka – ”kymppikuvien” ja tv-viihteen easy-going-tematiikan hyödyntäminen – kiehtoo minua. Taiteessani ainutkertaisuus ja arki mahtuvat samaan hetkeen. Mediaperformansseja olen tuottanut yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä tanssija Helena Romppasen ja muusikko Heikki Tikan kanssa. Työryhmämme lukuisia mediaperformansseja on esitetty niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ne suoltavat vauhdilla tanssillisia ja digitaalisia pyörteitä, sähköistä rätinää ja välkettä. Työskentelyssäni näyttämöllinen näkökulma ja roolimallit tulevat usein tietokonepelien ja  tv-viihteen maailmasta. Myös itse tekniikan paljastamisesta ja ohjaajaroolistani hiirellä klikkauksineen on tullut yleisölle näkyvä visuaalinen elementti.

Hannele Romppanen kuvataiteilijamatrikkelissa

 

ARI SAARTO

 

1. Ari Johannes Saarto, s. 1961.

2. Toiminut luottamustehtävissä vuodesta 2007.

3. Keskustelija, arvioija, ehkäpä navigaattori ja käytännön työssä työryhmän (puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja) jäsen.

4. Taiteen kentän muutoksiin vastaaminen. Turbulenssia riittää.

5. Yksin puurtaja omassa työssä, työnarkomaani. Pohtii sisältöjä, reagoi herkästi puppupuheeseen.

 Ari Saarto kuvataiteilijamatrikkelissa