Taiteen tekeminen polkuna taiteilijan itseymmärrykseen

19.5.2022Kirjoittaja: Kirsi-Marja Moberg
Satu Kalliokuusi, Kiusattu, 2014, Kuva Eeva Sumiloff


Kun taiteilijan työssä oma mieli on jatkuvasti läsnä, siitä voi olla vaikeaa ottaa lomaa. Voiko taiteen tekeminen palvella taiteilijan itseymmärryksen vahvistumista ja mielen hyvinvointia-  ja jos niin miten?

Kuvataiteilijan ammatti on henkisesti vaativa. Yksi syy tähän on, että kuvataiteen työskentelyprosessissa moni taiteilija ammentaa omasta elämästä ja käsittelee oman mielen sisältöä.

Taide syntyy tekijän sen hetkisestä mielenmaisemasta, ja eletty elämä myötä- ja vastoinkäymisineen vaikuttaa kuvataiteilijan työn tekemiseen.

Tekijälle terapeuttinen taide

Henkilökohtaisten kokemusten käsittely taiteessa voi olla tekijälle myös terapeuttista. Taiteellinen työskentelyprosessi saattaa tarjota mahdollisuuden irtautumiseen omista ongelmista tai lohduttaa.

Kuvataiteilija Henry Wuorila-Stenberg, 73, kertoo, että työhuoneelle saapuminen merkitsee hänelle kaiken muun ylimääräisen ja pahan olon sulkemista ulos omasta mielestä. Hän kuvaa maalaamisprosessin olevan hänelle aina itsessään lohduttavaa, vaikka teosten sisällöt voivatkin olla rankkoja. Wuorila-Stenbergin mielestä raskaat aiheet voivat lohduttaa myös katsojaa, eikä lohduttavan taiteen tarvitse olla hempeää ja helppoa.

Luomisprosessissa on pystyttävä sulkemaan ulos muita taiteilijan ammattiin kuuluvia alueita, kuten itsensä markkinointi tai toimeentulo. Wuorila-Stenbergin mukaan oman taiteen lohduttavuuteen syntyy ristiriita, kun omaa tekemistään väistämättä vertaa muihin tai kun sillä tavoittelee näkyvyyttä ja rahallista menestystä. Sisäinen ja ulkoinen kilpailu tekevät taiteilijuudesta jatkuvaa tasapainoilua.

Wuorila-Stenberg on myös huomannut, että eri ikävaiheissa tasapainoilu näyttäytyy eri tavoin: elämän loppusuoralla taiteilija kamppailee sivuun jäämisen tunteen kanssa eri tavoin kuin esimerkiksi nuori uraansa aloitteleva taiteilija.

Henry Wuorila-Stenberg, JOB3, 2008, Kuva Jussi Tiainen


Henkilökohtainen aihe vaatii aikaa

Vaikka taiteen tekeminen voi olla tekijälle terapeuttista, eivät tulokset välttämättä näy nopeasti, kuten ei missä tahansa muussakaan terapeuttisessa prosessissa.

Omasta lapsettomuudestaan ja epäonnistuneista hedelmöityshoidoistaan taidenäyttelykokonaisuuden tehnyt kuva- ja keramiikkataiteilija Miia Kallio sanoo henkilökohtaisen, raskaan aiheen käsittelyn vaativan taiteilijalta aikaa, jotta näyttelykokonaisuudesta muodostuu myös laajemmin ihmisiä puhutteleva. Kallio koki punasavella työskentelyn auttavan häntä oman surun ymmärtämisessä ja toisaalta avaavan uusia tulevaisuuden näkymiä.

Kallio muistuttaa, että taiteilija voi oksentaa pahan olonsa teokseen, mutta harvemmin sen kaltaisia teoksia tehdään näyttelyä varten. Traumaattiset tapahtumat vaativat usein etäisyyttä ja aikaa, jotta niitä käsittelevä taide olisi monitasoisempaa.

Haastavien elämänkokemusten käsittely taiteessa voi olla myös tiedostamatonta, ja alitajunnasta nousevien teosaiheiden merkitykset saattavat vasta ajan saatossa paljastua tekijälleen.

Kuvataitelija Satu Kalliokuusi kertoo aloittaneensa Mental Thesis -sarjan maalamisen tiedostamatta ollenkaan, että käsittelee sen kautta masennustaan. Hän sanoo olleensa vielä vähemmän tietoinen siitä, että ottaessaan vakavasti oman ammattinsa taiteilijana ja käsitellessään itseään, hän voisi samalla voittaa vuosikausia kestäneen masennuksensa. Kalliokuusi sanoo etsineensä Mental Thesis -sarjan maalausten kautta selviytymisen keinoja, tietä ulos henkisestä umpikujan tunteesta laajempaan maisemaan.

Kalliokuusen mielestä taiteellisessa työskentelyssä on mahdollista löytää intuitiivisesti vastauksia asioihin, jotka ovat merkityksellisiä omalle kasvulle. Muun muassa länsimaisen filosofian tutkiminen omien taideteosten kautta on auttanut häntä henkisen tasapainon löytämisessä. Se on tuonut itsevarmuutta elää omannäköistä elämää ja vahvuutta kohdata vastoinkäymisiä.

Miia Kallio, Olen follikkeli, 2013, Kuva Otto Santala

Taiteellinen työskentely itseymmärryksen välineenä

Mielenterveyttä on pitkään ajateltu yksiulotteisena janana, jonka yhdessä päässä on mielenterveyden häiriö ja toisessa päässä ei. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin kaikilla ihmisillä on sekä mielenterveyden voimavaroja että mielenterveyden haasteita, ja niiden määrä vaihtelee elämäntilanteesta toiseen. Yksilö itse ja yhteiskunta vaikuttavat monella tavalla yksilön mielen hyvinvointiin.

Koska taiteilija voi työstää omia mielen ongelmiaan tai vaikeita elämänkokemuksiaan taiteen tekemisen kautta, se voi tarjota työkalun hyvinvoinnin ja itseymmärryksen kasvulle. Vaikka perinteinen kärsivän taiteilijan myytti on yhä yleinen, taiteellinen työskentely voi vahvistaa merkittävästi taiteilijan mielen hyvinvointia.

Kirjoittaja Kirsi-Marja Moberg on kuvataiteilija, runoilija ja vapaaehtoistyön koordinaattori MIELI Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry:ssa. Teksti on julkaistu myös MIELI ry:n verkkosivuilla.

Mental Health Art Week on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n yhteistyössä paikallisjärjestöjensä kanssa 23.-29.5.2022 järjestämä tapahtumaviikko. Vuonna 2022 tapahtuma järjestetään ensi kertaa yhteistyössä Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton ja liittoon kuuluvien kuvataiteilijayhdistyksien kanssa.

Tapahtuman teemaa kommentoivien kuvataiteen näyttelyiden ja yleisötapahtumien lisäksi viikon aikana halutaan kiinnittää huomiota kuvataiteilijan mielenhyvinvointiin ja taiteilija-ammatin kuormittavuuteen.

Lue lisää Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton verkkosivuilta.