Oulu rakentaa tulevaisuuttaan taiteen ja kulttuurin voimalla

11.6.2021Kirjoittaja: Rosa Kuosmanen
Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Darja Zaitsev (oik.) ja tuottaja Taija Jyrkäs kuvattuna kulttuuritalo Valveella PVK:n tiloissa. Kuva: Janne-Pekka Manninen

Vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi valittu Oulu hakee taiteella ja kulttuurilla nostetta, kasvua ja kukoistusta koko pohjoiseen Suomeen. Valinta lupaa hyvää myös alueen kuvataidekentälle. Pohjoisella valokuvakeskuksella uskotaan, että insinöörikaupungin uusi identiteetti löytyy taiteilijoiden avulla.

Oulussa kesä on alkanut juhlatunnelmissa. Neljän vuoden mittainen hakurutistus huipentui viime viikolla valintaan vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Muut hakijakaupungit olivat Tampere ja Savonlinna ympäryskuntineen. EU:n kulttuuripääkaupunki -ohjelma korostaa kulttuurin merkitystä kaupunkikehityksessä ja vahvistaa kulttuurialan toimintaedellytyksiä ja taidetarjontaa kaupungissa. Kisassa korostettiin valittavan kaupungin tarvetta tittelille: tulevan kulttuuripääkaupungin kulttuurikentällä täytyy olla kehittymisen varaa. Oulun kulttuurijohtaja Samu Forsblom uskoo, että yksi ratkaiseva tekijä oli, että vaikka Oulu on aktiivinen kulttuurikaupunki, tekemistä vielä riittää.

”Haussa mitattiin erityisesti tulevaisuuden suunnitelmaa eikä niinkään sitä, mitä tällä hetkellä on. Meillä on tittelille todellinen tarve tyhjentyvän pohjoisen kasvukeskuksena. Oulu on pohjoisen Euroopan isoimpia kaupunkeja, ja sen pitäisi olla mittakaavaltaan myös kulttuurikaupunki”, Forsblom sanoo.

Kulttuuripääkaupunkititteli antaa tavoitteen saavuttamiselle merkittävää vetoapua. Sen myötä Oulu saa noin 50 miljoonan euron lisäpotin tulevien vuosien kulttuuritoimintaan normaalien kulttuuripalveluiden rahoituksen lisäksi. Panostus olisi mille tahansa kaupungille käänteentekevä. Samu Forsblomin mukaan valtaosa kaupungin päättäjistä näkee hankkeen hyvänä ja ymmärtää sen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Samalla hän tietää, että monessa muussa kunnassa on huomattavasti luontevampaa puhua kulttuurin satsaamisesta kuin Oulussa. Kulttuuripääkaupunkivuoden teema onkin Kulttuuri-ilmastonmuutos.

”Tarvitaan muutakin kuin halpoja asuntoja, koulutusta ja työpaikkoja insinööreille. Meillä se kulttuuri-ilmaston muutos on luovan ja inspiroivan tulevaisuuden rakentamista Euroopan syrjäseuduillekin.”

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuonna uuden kulttuuristrategian, jossa alan rahoitusta on sovittu vahvistettavan. Eurojen lisäksi Samu Forsblom nimeää tilat ja verkostot tärkeimmiksi keinoiksi tukea kaupungin taiteilijoita ja kulttuurikenttää. Oulussa tilakysymykset ja verkostojen luominen ovat melko hyvällä mallilla, ja myös rahoitusta on viime vuosina saatu kasvatettua. Esimerkiksi avustuspotti vapaalle kentällä on noussut miljoonasta puoleentoista miljoonaan, samalle tasolle Turun kanssa. Miten tässä on Oulussa onnistuttu?

Päättäjille täytyy näyttää ja kertoa, että kulttuuri voi oikeasti muuttaa kaupunkia.

”Päättäjille täytyy näyttää ja kertoa, että kulttuuri voi oikeasti muuttaa kaupunkia. Kun tehdään satsauksia, ehkä nuoret osaajatkin haluavat jäädä tänne tai muuttaa takaisin. Kaikista palveluista kulttuuri pystyy eniten muokkaamaan kaupungin brändiä”, Forsblom sanoo.

Yhtä tärkeää on se, että kaupungin palveluksessa on ihmisiä, joilla on aitoa mielenkiintoa ja osaamista kehittää kulttuurialaa.

”On ehdottoman tärkeää, että meillä säilyy kaupungeissa ja kuntien hallinnossa tittelit kuten kulttuurijohtaja, ja löydetään oikeat ihmiset pyörittämään niitä. Ei Oulussa kulttuuripääkaupunkihanke, kulttuuristrategia tai avustusremontti olisi syntynyt päättäjien omasta aloitteesta. Se vaatii ihmisiä, viestinviejiä.”

Pohjoinen valokuvakeskus sijaitsee Oulun keskustassa kulttuuritalo Valveella. Kuva: Janne-Pekka Manninen

Kulttuurikumppanuudet tukevat vapaata kenttää

Koronavuosi on kaltoinkohdellut erityisesti kulttuurin vapaata kenttää eri puolilla maata. Senkin vuoksi Samu Forsblomin mielestä kulttuurilaitosten sijaan kulttuurijohtajan työpanoksen tulee painottua vapaan kentän toimijoiden tukemiseen. Oulun satsaus kolmannelle sektorille on erityisesti kaupungin ylläpitämä kulttuurikumppanuusjärjestelmä. Kumppanuusmallissa kaupungin ja kulttuuritoimijan välille tehdään sopimus, jossa avustustaso turvataan neljäksi vuodeksi. Kulttuurikumppanit ovat mukana myös kaupungin kehittämistyössä, kuten kulttuuristrategian laatimisessa ja kulttuuripääkaupunkihankkeessa.

”Kunnan ja vapaan kentän yhteistä kehittämistä mitä parhaimmassa määrin”, Forsblom kuvailee.

Ensi vuonna 35-vuotisjuhlaansa viettävä Pohjoinen valokuvakeskus on yksi Oulun keskeisistä kuvataiteen toimijoista ja myös yksi kaupungin pitkäaikaisista kulttuurikumppaneista. Keskus edistää valokuvataiteen ja -taiteilijoiden asemaa Pohjois-Suomessa ja Barentsin alueella.

Pitkäjänteinen rahoitus on taideorganisaatiolle todella hyvä ja aika poikkeuksellinen asia.

”Pitkäjänteinen rahoitus on taideorganisaatiolle todella hyvä ja aika poikkeuksellinen asia. Ilman sitä emme varmasti pystyisi esimerkiksi maksamaan taiteilijoille palkkioita tai satsaamaan pidempiaikaisiin hankkeisiin”, valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Darja Zaitsev sanoo.

Hän pitää hyvänä erityisesti, että kumppanuus perustuu luottamukseen. Toimintasuunnitelmia esitellään kaupungille, mutta organisaatiot ja yhteisöt toimivat itsenäisesti. Tänä vuonna kumppanuusmalli muuttuu: jatkossa kaupungilla on kerrallaan 10–12 kumppania, jotka hakevat mukaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

”Toivottavasti se tarkoittaa, että kaupunki haluaa avata kumppanuusmahdollisuuden kaikille ja miettiä, ketkä tuen piiriin pääsevät.”

Pohjoinen valokuvakeskus ylläpitää tiloissaan näyttelytoimintaa, minkä rinnalla tärkeää on pohjoismaisten verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Muiden valokuvakeskusten ja taidetoimijoiden kanssa tehdään esimerkiksi kiertonäyttelyitä ja muita yhteisprojekteja. Suunnitteilla on myös residenssihankkeita. Alueellisten valokuvakeskusten yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen vahvistaa.

”Valokuvakeskusten tulevaisuudesta käydään parhaillaan paljon keskustelua. Olemme olleet onnekkaassa asemassa siinä, että Oulu on yksi verkoston vahvoista toimijoista”, Pohjoisen valokuvakeskuksen tuottaja Taija Jyrkäs lisää.

Jatkossa Pohjoinen valokuvakeskus haluaa panostaa enemmän myös jäsentoimintaan ja -palveluihin vastaamaan alueen valokuvataiteilijoiden tarpeita. Pohjoispohjanmaalla toimii valokuvataiteilijoiden lisäksi paljon valokuvaajia. Jäseniä keskuksella on noin 80. Valokuvakeskus pilotoi vuonna 2019 näyttelypalkkiomallia, jonka myötä se on alkanut maksaa jokaiselle näyttelyn pitävälle taiteilijalle 400 euron palkkion sekä matka- ja näyttelykuluja.

”Olen tosi iloinen, että valokuvakeskus on päässyt vuosien saatossa siihen tilanteeseen, että ei peritä maksuja, vaan päinvastoin maksetaan taiteilijoille. Summa on pieni, mutta se on suunta taiteilijoiden reilumpaan asemaan näyttelyn pitämisessä”, Zaitsev toteaa.

Taiteesta insinöörikaupungin uusi identiteetti

Alkuvuodesta toiminnanjohtajana aloittaneen Darja Zaitsevin mielestä ensivaikutelma Oulun kulttuurielämästä on pääosin myönteinen, vaikka kulunut kevät on ollut poikkeuksellinen aika tutustua tarjontaan.

”Tilamme ovat olleet kiinni koronan vuoksi, enkä ole tavannut vielä yleisöämme. Oulussa vaikuttaa kuitenkin olevan aktiivisia kulttuurinharrastajia, ja yhteistyön rakentaminen muiden taidetoimijoiden kanssa on ollut helppoa.”

Pohjoinen valokuvakeskus toimii kaupungin omistamassa Kulttuuritalo Valveessa, joka tuo eri palvelujensa myötä yleisöä myös näyttelytiloihin. Valokuvakeskuksen näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia ja keräävät tuhansia katsojia vuodessa.

”Meillä on poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska tavoitamme Valveen kautta paljon aktiivisia kulttuurin kuluttajia”, Taija Jyrkäs kuvailee.

Zaitsev ja Jyrkäs ovat yhtä mieltä sitä mieltä, että ainakin kaupungin virkahenkilöstössä tunnistetaan taiteen ja kulttuurin arvo. Kulttuuripääkaupunkihaku on tuonut positiivista virettä, ja kaupungin viesti viime aikoina on ollut, että kulttuurin rahoitusta ollaan valmiita vahvistamaan. Myönteistä liikehdintää tapahtuu koko ajan enemmän. Takapakkia voi kuitenkin tulla yllättäen.

”Tietoisuuden lisääminen taiteen ja kulttuurin merkityksestä on jatkuvasti tärkeää. On hurjaa, että esimerkiksi taannoinen kaupunginteatterin rahoitusleikkaus oli alun perin yhden valtuutetun aloite”, Jyrkäs sanoo.

Kaupungin identiteetti ja oma juttu voisi löytyä taiteilijoiden kautta.

Sekä Zaitsev että Jyrkäs ovat vahvasti sitä mieltä, että taiteesta ja kulttuurista voisi muodostua insinöörikaupungin uusi identiteetti. Pitkäjänteisellä panostuksella Oulusta voisi tulla kaupunki, jonne muutetaan ja matkustetaan kulttuurin perässä.

”Oulun kriisi on Nokian romahtamisesta lähtien ollut se, että mikä meidän identiteetti ja oma juttu on. Itse odotan, että taide ja teknologia olisivat yhä vahvemmin täällä yhteydessä ja se asia, jolla profiloiduttaisiin. Luulen, että kaupungin oma juttu voisi löytyä taiteilijoiden kautta”, Jyrkäs sanoo.

Luovuus syntyy asioiden ja ilmiöiden kohdatessa

 Kulttuurikaupungin identiteetti hyödyttää usein myös taloudellisesti. Oulussa on mitattu esimerkiksi kulttuuritapahtumien talousvaikutuksia: yksi niihin käytetty julkinen euro tuottaa 6,7 euroa takaisin. Tällä viikolla hyväksyttiin myös kaupungin uusi kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Vaikka perustelut taiteen ja kulttuurin erilaisista hyödyistä ovat rahoituksen vahvistamisen kannalta tärkeitä, kulttuurijohtaja Samu Forsblom suhtautuu taiteilijoiden työn välineellistämiseen ristiriistaisesti.

Oulun kulttuurijohtaja Samu Forsblom. Kuva: Oulun kaupunki

”Taiteen ja kulttuurin oma ydin ja sisältö pitäisi saada uudelleen tuotua esiin. Ei välttämättä ole pidemmän päälle kestävää, että taiteilija joutuu perustelemaan kaikkien muiden argumenttien kautta työnsä tärkeyttä yhteiskunnassa. On hyvä, että taide tuottaa hyvinvointia, mutta taiteilijan päätehtävä ei voi olla tuottaa hyvinvointia.”

Taiteilijoiden työn itseisarvoa pyrittiin vaalimaan myös kaupungin toteuttamassa avustusremontissa. Taiteilijoita tuetaan työtilatuen ja projektiavustusten kautta, minkä lisäksi kaupungin hallinnoima Valistustalorahasto jakaa vuosittain 100 000 euroa taiteen tekemiseen.

Vaikka suora taiteilijatuki ja avustukset ovat tärkeitä, Forsblom näkee, että kaupunkien rooli kulttuurielämän ylläpitämisessä ja rikastamisessa on ennen kaikkea luovien yhteyksien ja toiminnan alustojen synnyttämisessä.

”Luovuus syntyy ennen kaikkea erilaisten asioiden ja ilmiöiden kohdatessa. Kaupunkien tulisi nykypäivänä kehittää luovia keskuksia, kuten Helsingin Kaapelitehdas tai Tallinnan Telliskivi, joissa taiteilijat ja eri toimijat hyödyttävät toisiaan.”

Myös Oulussa taiteilijoita, asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita yhdistäviä keskittymiä on kehittynyt, ja kehittymässä. Kaupunki on vuokrannut Pikisaaressa 1980-luvulta lähtien asuntoja ja edullisia työtiloja taiteilijoille, ja alueen kulttuuritoimintaa suunnitellaan laajennettavan edelleen. Kuten monilla kulttuurivaltaisilla alueilla, myös Pikisaaressa taiteilijoiden läsnäolo on nostanut merkittävästi alueen arvoa. Työtilat on kuitenkin pidetty kohtuuhintaisina ja taiteilijat etusijalla alueen asuntoihin.

Toinen keskittymä on kulttuuriyhdistyksen ylläpitämä Hiukkavaaran vanha kasarmialue, jossa työskentelee noin 50 taiteilijaa. Yksityisen sijoittajan ja yhdistyksen yhteistyönä kehittyneelle alueelle on virinnyt monipuolista toimintaa, jonka kaupunki uskoo houkuttelevan niin matkailijoita kuin asukkaita.

”Taiteilijoiden ja taiteen läsnäolo kaupunkitilassa ja kaupunkikuvallisesti on tärkeää. Taidetta tulisi enemmän tuoda sinne, missä ihmiset liikkuu ja elää arkeaan. Oulu tietysti myös tilaa aktiivisesti julkista taidetta”, Forsblom sanoo.

Samu Forsblom on tyytyväinen, että Oulun kulttuurikenttä kasvaa ja muuttuu koko ajan monipuolisemmaksi. Vielä on kuitenkin muutama askel otettavana, jotta kaupungin taide- ja kulttuuritarjonta vastaisi sen kokoa yhtenä pohjoisen Euroopan isoimmista kaupungeista. Vaikka esimerkit puhuvat puolestaan, osa poliitikoista suhtautuu edelleen epäilevästi siihen, miksi kunnan pitäisi tukea kulttuuria. Epäilemättä viimeistään vuosi 2026 tulee Oulussa näyttämään, miksi.