Pääkirjoitus: Taiteilija näkee kansallisuuden läpi ja siitä pitäisi kaikkien ottaa opiksi

Kansainvälisyydestä puhuminen on vanhanaikaista, toteaa Framen tuore selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä. Selvityksen mukaan kansainvälistymisestä on tullut suomalaisille kuvataidetoimijoille niin arkipäiväistä, ettei sitä enää voi erottaa joksikin erilliseksi osioksi tai tavoitteeksi.

Tulos on taiteilijoille itsestäänselvyys, ja samalla se on erittäin kiinnostava havainto. Selvitykseen on kirjattu se, mikä nuorten taiteilijoiden puheissa on kuulunut jo jonkin aikaa. He suhtautuvat kriittisesti puheeseen kansainvälisyydestä ja kansainvälistymisestä, ja suomalaisuudesta tai suomalaisesta identiteetistä puhuminen taitaa heistä tuntua ummehtuneen nationalistiselta. Kansallisuus ei ole kiinnostavaa, vaan sitä ovat ihmiset, heidän yhteiset intressinsä ja niiden ympärille rakentuvat verkostot.

Erityisen kiinnostava tulos on juuri tässä ajassa ja tämän päivän Euroopassa. Taiteilijat hylkäävät nationalistisilta haiskahtavat ajatukset, mutta toiset suomalaiset tarttuvat niihin nyt hanakasti. Nationalismin rumat kasvot ovat rasismi, joka kukoistaa verkkokeskustelussa.

Taiteilijat ovat usein historiallisten muutosten airuita. Toivon, että niin olisi nytkin. Kunpa kuvataiteilijoilta tarttuisi kaikkiin ajatus siitä, ettei kansallisuudella ole väliä. Ainoastaan ihmisillä on.

Framen selvityksestä kerrotaan tätä yksittäistä tulosta laajemmin Heljä Franssilan kirjoittamassa jutussa. Tässä Taiteilija-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa esittäytyy myös Berliinissä toimiva Toolbox-galleria, joka on rakentanut toimintansa nimenomaisesti verkostojen varaan. Berliinillä on myös nurja puolensa, muistuttaa taidemaalari Janne Räisänen, joka on asunut suurkaupungissa viisi vuotta. DDR elää saksalaisessa byrokratiassa.

Lisäksi Taiteilija-lehti käsittelee muun muassa kevään tärkeää uutista, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemia suosituksia suomalaisten taidenäyttelyiden kehittämiseksi. Sekä Museoliitto että Kansallisgalleria suhtautuvat myönteisesti siihen, että taiteilija saa korvauksen museonäyttelyistä. Vaikka Suomen Taiteilijaseuran ja Ornamon kysely osoitti, että vain aniharva taiteilija saa aina korvauksen museonäyttelystä, korvauskäytännöistä on myös hyviä ja peräti loistavia esimerkkejä. Toimittaja Ville Blåfield on haastatellut Taiteilija-lehteen ARTSIn johtajaa Kati Huovinmaata ja kuvataiteilija Markus Kåhrea, joilla on hyviä uutisia.

Miisa Pulkkinen

Taiteilija-lehden päätoimittaja